Uudessa hallitusohjelmassa ei ole kovin selkeitä kirjauksia talouskehityksen erilaisten poikkeamien varalle, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.
Antti Rinteen (sd.) hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Uusi hallitus on päättänyt lisätä 1,23 miljardia euroa pysyviä menoja, jotka katetaan työllisyystoimenpiteillä, veroelementeillä ja uudelleen kohdennuksilla.
– Itse luen hallitusohjelmaa siten, että ensisijainen tapa on arvioida eräitä menolisäyksiä ja pystytäänkö ne täysimääräisesti toteuttamaan vai ei. Jos talouskehitys jää heikommaksi, silloin tätä arvioitaisiin uudelleen, Urrila sanoo Verkkouutisille.
Taloustuntijoiden suhdannearviot eivät tue hallitusneuvottelijoiden kasvuodotuksia. Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa lähdettiin”normaalista talouskasvusta”, joka Rinteen mukaan tarkoittaa noin kahden prosentin kasvua. Ennusteet ovat kuitenkin heikompia. Tilastokeskuksen mukaan talous kasvoi esimerkiksi tammi-maaliskuussa vain 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
– Jos tai kun varsin suurella todennäköisyydellä talouskehitykseen tulee erilaisia poikkeamia, niin silloin käynnistyy se keskustelu, mikä on ulospääsytie tästä – korotetaanko veroja, otetaanko lisää velkaa vai kiihdytetäänkö työllisyystoimia, Urrila pohtii.
– Tämän keskustelun lopputulos on ainakin itselleni hieman epäselvä. Se riippuu tietenkin siitä, mikä se tilannearvio aikanaan on.
Tulevaisuusinvestoinnit
Hallitus aikoo pysyvien menojen lisäksi käyttää vuosina 2020-2022 eli kolmen vuoden aikana yli kolme miljardia euroja niin kutsuttuihin tulevaisuusinvestointeihin, jotka rahoitetaan pääasiassa myymällä valtion omaisuutta.
EK:n tietojen mukaan valtaosa kolmen miljardin myyntitulosta on tarkoitus käyttää kohteisiin, joita ei voi pitää investointeina.
Urrila totesi viime viikolla blogissaan, että omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla suunnitellaan rahoitettavan niin luonnonsuojelua, syöpäseulontoja, avustuksia yksityisteiden ylläpitoon, kiinteistöjen kalustamista kuin paljon erilaisia aluekehityshankkeitakin.
Hänen mukaansa poliittinen paine tällaisten menojen vakinaistamiseksi on varmasti melkoinen uusien vaalien häämöttäessä. Hän ei usko, että silloin lähdettäisiin leikkaamaan vaikkapa luonnonsuojelusta tai sairauksien seulonnasta myyntitulojen loppumisen vuoksi.
Urrilan laskelmien mukaan kolmen miljardin omaisuudenmyyntitulot aiotaan käyttää kolmessa vuodessa – keskimäärin miljardi vuodessa – hankkeisiin, joista vain pieni osa on investointeja.
EK:n arvion mukaan noin 600−800 miljoonaa tästä vuotuisesta miljardista olisi luonteeltaan tavallisia juoksevia menoja, jotka kolmen vuoden päästä suurella todennäköisyydellä vakinaistuvat.
Urrilan mielestä olisi oikein ja rehellistä puhua 1,2 miljardin sijaan noin kahden miljardin euron lisäyksistä julkisiin menoihin.
– Kyllä suuri osa siitä (tulevaisuusinvestoinneista) on luonteeltaan pysyviä menoja siinä mielessä, että ne eivät ole kertaluonteisia hankkeita. Ne ovat menoja, joissa on tunnistettu jokin tarve ja ne on ehkä paketoitu kehittämisrahoituksen muotoon, mutta pohjimmiltaan ne ovat varsin pysyviä menoja.
Isoja veronkorotuksia?
Kokoomuksen kansanedustaja, taloustieteilijä Juhana Vartiainen varoitti maanantaina, että isoja veronkorotuksia on ehkä tulossa.
Hän viittaa SAK:n ekonomisti Patrizio Lainánn tviitiin, jonka mukaan hallituksen kaavailemista noin 1,2 miljardin euron pysyvistä menonlisäyksistä todellisuudessa vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus kattaa työllisyysasteen nousulla.
SAK:n ekonomisti antoi lisäksi ymmärtää, ettei lisämenoja lähdettäisi perumaan, vaikka työllisyystavoite ei olisikaan toteutumassa.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että silloin tarkastellaan meno- JA VEROpäätöksiä. Lisäveroja on siis mahdollista myös kerätä, Patrizio Lainá tviittasi sunnuntaina.
Juhana Vartiaisen mielestä asiasta olisi perusteltua esittää kysymyksiä myös keskustan ja RKP:n hallitusneuvottelijoille.
– Onko Säätytalolla sovittu hiljaisesti siitä, että tulevaa todennäköistä vajetta katetaan suuremmilla veronkorotuksilla? Ja millä veroilla? Onko Lainá oikeassa, Vartiainen kysyy.
”Seuraavat neljä vuotta arvoitus”
Urrilan mukaan ei voida sulkea pois sitä, että todennäköistä vajetta katetaan selvästi suuremmilla pysyvillä menonlisäyksillä ja veronkorotuksilla, jos hallituksen talousohjelman pohja pettää.
– Me olemme viestineet sitä, että hallitusohjelmassa on jo nyt sisällä veronkorotuksia. Ne ovat toistaiseksi aika maltillisia ja paketti kohdistuu ennen kaikkea haittaveroihin eikä niinkään yritystoiminnan verotukseen, Urrila sanoo
Se, että alettaisiin kohdistamaan lisää veroja yritystoimintaan kesken hallituskauden ohjelmasta poiketen, olisi Urrilan mukaan erittäin kovaa myrkkyä taloudelle ja työllistäville yrityksille. Tälle tielle ei pitäisi lähteä.
– Se on aika arvoitus, miten tässä seuraavat neljä vuotta edetään, mikä talousympäristö on ja miten hallitus tässä tilanteessa luovii, koska yllätyksiä tulee matkan varrella joka tapauksessa.
Urrilan mukaan hallitusohjelmassa ei ole kovin selkeitä kirjauksia siitä, miten siinä tilanteessa toimitaan.
– Korostaisin, että uudessa hallituksessa on myös puolueita, jotka ovat asettaneet kynnyskysymykseksi sen, että yritystoiminnan verotus ei hallituskaudella kiristy. Tämä hallitusohjelma täyttää tämän ehdon, Urrila toteaa.
Leikkauskohteet
Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Rinteen (sd.) hallituksen kaikki puolueet ovat sitoutuneet leikkaamaan valtion menoja, jos työllisyysaste ei nouse hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti 75 prosenttiin. Ilman tätä hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainosta ei toteudu.
− Sen (leikkausten) pitää olla mahdollista. Tähän kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Ilman tätä kirjausta valtion talouden tasapainosta hallitusta ei olisi. Säätytalolla oli niin valveutunutta porukkaa, ettei heille tarvinnut tätä kovin montaa kertaa toistaa, Lintilä sanoi Helsingin Sanomissa lauantaina.
Urrilan mukaan on syytä varautua siihen, että talous ja työllisyys eivät kehity odotusten mukaisesti. Sen todennäköisyys on jopa melko suuri.
– Ensisijainen kysymys leikkauksissa on se, onko meillä mahdollisuuksia tehdä kaikkia hallitusohjelman lisäyksiä, koska ne ovat aika merkittäviä.
– Siksi lähtisin itse hakemaan ensimmäisenä sieltä niitä leikkauskohteita.
