Ensi viikon budjettiriihessä pitää tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä. Tavoitteena tulee olla vähintään 75 prosentin taso. Sen saavuttamiseksi Suomessa on tehtävä useita erillisiä nopean, mutta myös pitkän aikavälin asioita.
Yksi olennaisimmista liittyy yrittäjyyden tukemiseen. Alustatalouden mahdollisuudet pitäisi nähdä ennakoivasti ja kehittää lainsäädäntöä niitä tukien.
Työpaikkoja syntyy eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyys on tärkeä tekijä työllisyydessä. Yli 60 prosenttia työstä tehdään kuitenkin kokoaikaisessa palkkatyössä.
Yrittäjäksi lähdetään usein hieman vanhemmalla iällä, jolloin ammatillinen osaaminen on varmalla pohjalla. Työ- ja elämänkokemus ovat vahvistaneet näkemystä siitä, miten haluaisi työskennellä, mikä on merkityksellistä ja missä on hyvä.
Sivutoiminen yrittäminen on hyvä väylä kokeilla yrittäjyyttä. Tätä on kaikin keinoin helpotettava. On askel oikeaan suuntaan, että työtön voi työttömyysetuutta saadessaan kokeilla yrittäjyyttä neljä kuukautta ennen kuin määritellään pää- tai sivutoimisuus. Toiminnan ei tällaisessa tapauksessa pidä muodostua esteeksi ottaa vastaan tarjottua työtä.
Mitä nuoret miettivät yrittäjyydestä?
Akavan tekemän selvityksen mukaan 18–35-vuotiaat suhtautuvat uteliaasti työn eri muotojen yhdistämiseen. Kiinnostusta tähän on, vaikkakin valtaosa toivoo edelleen työllistyvänsä palkkatyöhön ja saavansa näin turvaa ja ennustettavuutta elämään. Noin 40 prosenttia vastaajista toivoo, että työllistyy muutoin kuin vain palkansaajana tai työllistymisen tavalla ei ole heille väliä.
Työskentely alustojen kautta kiinnostaa monia, mutta se ei ole vielä kovin yleistä tai tuttua ansiomielessä. Myös me palkansaajajärjestöissä katsomme, että alustapohjaiset toimeksiannot ja asiantuntijaverkostot ovat hyvä mahdollisuus tehdä työtä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että osapuolten vastuut ja velvoitteet sekä oikeudet toteutuvat alustataloudessakin esimerkiksi verotus- ja sosiaaliturvanäkökulmasta.
Millaisia lainsäädännöllisiä asioita Akava edistää?
Akava esittää Monimuotoisen työn ohjelmassa useita toimia työelämän muutokseen vastaamiseksi. Päämääränä on, että työelämän muutos ja tulevaisuus voidaan kohdata luottavaisesti. Suomelle pitää valmistella hallinonalat kokoava strategia, jossa työn monimuotoisuus otetaan laajasti huomioon.
Kaiken pohjana on lainsäädäntö, joka on ajantasainen työnteon eri muotojen ja työelämän muutoksen kanssa. Palkansaajan ja yrittäjän määritelmät lainsäädännössä pitää päivittää ja yhtenäistää vastaamaan uutta työelämää. Työsuhteen määritelmä olisi laajennettava niihin, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.
Eläketurvassa on arvioitava lakisääteisen YEL-turvan kattavuutta työn eri muotojen kautta niin, että se kattaa pirstaleista työtä tekevät ja pienituloiset itsensätyöllistäjät. On tärkeää ehkäistä alivakuuttamista. Kyse on osaltaan luottamuksesta eläkejärjestelmään.
Budjettiriihessä päätettäviä asioita
Pääministeri Juha Sipilä nosti äskettäin esiin yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvassa olevan epäkohdan. Hän esitti, että yrittäjän perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksestä mitään, olisi irrotettava yrittäjämääritelmästä työttömyysturvassa. Tämä on ollut pitkään Akavan tavoitteena.
Toinen tärkeä parannus yrittäjän sosiaaliturvaan olisi mahdollisuus palkansaajana ja yrittäjänä tehdyn työn yhtäaikaiseen vakuuttamiseen työttömyyden varalta niin sanotun yhdistelmävakuutuksen kautta. Kun maan hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, on hallituskauden viimeinen tilaisuus tehdä konkreettisia toimia tässä asiassa. Toivomme, että se ei jää muun jalkoihin.
