Kyrö Distilleryn uutuusviskiä jonotettiin Alkon lippulaivamyymälän ulkopuolella Helsingissä maanantaiaamuna 21. elokuuta 2017. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN

Limuviinat tulevat kauppoihin – nämä asiat muuttuvat lain uudistuksessa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen alkoholilain kokonaisuudistukseksi. Vähittäiskaupan alkoholiprosentista väännetään vielä.

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen alkoholilain kokonaisuudistukseksi. Eduskunta käsittelee lakiehdotusta syysistuntokauden ajan. Lain voimaantulo ratkaistaan eduskuntakäsittelyn aikana.

Esitys löytyy tästä kokonaisuudessaan.

Kokonaisuudistuksessa vuodelta 1994 oleva alkoholilaki ja sen nojalla annetut 13 asetusta kootaan mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin.  Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tavoitteena on ollut löytää tasapaino alkoholin aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämisen ja elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottamisen välillä.

Uudistuksen kovimmaksi kiistakapulaksi ovat nousseet vähittäismyynnin alkoholiprosentti ja valmistustaparajoitus. Esityksessä rajaksi esitetään 5,5 tilavuusprosenttia. Kansanedustajat  saavat kuitenkin esittää muita rajoja lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä ja asiasta äänestetään niin sanottuna omantunnon kysymyksenä. Muilta osin ryhmäkurin voi olettaa pitävän. Se merkitsee siis muun muassa sitä, että valmistustaparajoitus poistuu esityksen mukaisesti. Tämä on saanut monet varoittelemaan niin kutsutuista ”limuviinoista” eli juomasekoituksista.

Maailmassa ainutlaatuinen valmistustaparajoitus on tarkoittanut sitä, että vähittäismyynnissä on sallittu vain sellaiset juomat, joiden alkoholi on valmistettu käymisteitse.

Kaupan hyllyillä on siis nykyisinkin laaja valikoima 4,7 prosenttisia limuviinoja, ne on vain valmistettu käyttämällä valmistetusta etanolista tislatun etanolin sijaan. Eri valmistustapojen erottelu on hankalaa jopa laboratorio-oloissa.

Toinen lain mielenkiintoisista väännöistä on liittynyt alkoholin rajat ylittävään etämyyntiin. Alun perin esitykseen oli tarkoitus kirjata selkeä etämyynnin kielto. Se jätettiin kuitenkin tekemättä. Verkkouutiset kertoi etämyynnin kiellon poistamisesta tässä. Syynä päätökseen on korkeimman oikeuden käsittelyyn todennäköisesti päätyvä etämyyntiä käsitellyt niin kutsuttu alkotaksi-oikeusjuttu.

Etämyyntikiellon pois jättäminen ei merkitse ulkomailta tilaamisen täyttä sallimista vaan sitä, että nykyinen oikeustila, jossa etämyynti on kielletty ja etäosto sallittu, jää voimaan. Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Etämyynnissä verovastuu on myyjällä ja etäostossa ostajalla.

Tämä muuttuu

Verkkouutiset keräsi alle, millaisia keskeisiä muutoksia uusi lakiesitys toisi nykyiseen alkoholilakiin.

– Vähittäiskaupan juomien korkein sallittu alkoholipitoisuus nousee 4,7 tilavuusprosentista 5,5 prosenttiin.

– Valmistustaparajoitus poistuu eli vähittäiskaupasta saa myös tislaamalla valmistetusta etanolista tehtyjä juomasekoituksia.

– Ravintoloiden aukioloajat vapautuvat niin, että anniskelu päättyy jatkossakin kello 01.30, mutta anniskelua saa jatkaa ravintolan omalla ilmoituksella kello 04.00 asti.

– Yhdellä anniskeluluvalla saa anniskella kaikkia juomia ja ravintoloiden vastaavien hoitajien pätevyysvaatimuksia kevennetään.

– Alkoholijuomien ulosmyynti anniskelupaikoista sallitaan vähittäismyynnin sääntöjen mukaisesti.

– Käsityöläisoluita saa myydä suoraan kuluttajille pienpanimosta. Lähtökohtaisesti kyse olisi maltaista käymisteitse valmistetuista enintään 12-prosenttisista juomista.

– Sekä kaupat että Alko voivat myydä tuotteitaan säännöllisellä reitillä kulkevasta myymäläautosta ja -veneestä. Lupaa ei saisi esimerkiksi yleisötapahtumassa kiertävään myymäläautoon tai tilauskuljetuksiin asiakkaille.

Kommentit