X
SULJE MAINOS
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Liikenneministeri Timo Harakka suhtautuu nihkeästi ruuhkamaksuihin

Ministeri ei usko, että liikenteen verotusta pohtineen työryhmän raportista jää mitään konkreettista toteutettavaksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ei innostu ruuhkamaksuista, vaikka hän olikin hallitusohjelmaneuvotteluissa pöydässä, jossa ruuhkamaksut mahdollistavasta laista sovittiin.

– Helsinkiläisenä kuntavaaliehdokkaana olen suhtautunut siihen myöskin nihkeästi johtuen siitä, että kun me olemme tehneet fossiilittoman liikenteen tiekartan päästövähennysarviot harvinaisen huolellisesti VTT:llä, niin siellä se arvio tietullijärjestelmän päästövähennyksestä oli varsin vaatimaton, Timo Harakka sanoo Verkkouutisille.

Harakka toteaa, että näin ollen ruuhkamaksut eivät ole kaikkein keskeisin työkalu ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Hallitusohjelmassa lukee, että ”säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton”. Asian valmistelu on valtiovarainministeriön vastuulla, eikä valmistelua ole vielä toistaiseksi käynnistetty.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi Verkkouutisten kuntavaalidebatissa, että keskusta suhtautuu erittäin kriittisesti ruuhkamaksuihin ja että hänen mielestään hallitusohjelman kirjausta pitäisi arvioida uudelleen ja miettiä, onko se vielä ajankohtainen koronan jälkeisessä maailmassa etätyön yleistyessä.

Harakka ei näe syytä, miksei ruuhkamaksut mahdollistavaa lakia voisi olla.

– Se ei ole itsessään kanta siihen, että tämmöiseen järjestelmään tarvitsisi mennä. Mutta mieluusti noudatetaan hallitusohjelmaa ja sopii myös kunnallisen demokratian laajentaminen. Silti, jos minulta kysytään, sellaista lakia ei Helsinki ryhtyisi soveltamaan, Harakka sanoo.

Hallitus ei pane toimeen liikenteen verouudistuksia

Valtiovarainministeriön työryhmä julkisti viime viikolla odotetun raporttinsa liikenteen verotuksen uudistumisesta. Työryhmä esitti, että polttoaineiden verotusta korotettaisiin ja ajoneuvoveroa kevennettäisiin.

– Kuten (valtiovarain)ministeri (Matti) Vanhanen on selkeästi todennut, niin näitä ei olla panemassa nyt toteen tämän hallituksen toimesta. Ja itse asiassa ajattelen niin, että EU:n liikennepolitiikassa ehtii tapahtua niin monenlaisia käänteitä vuosikymmenen mittaan, että tuskin siitä raportista mitään hyvin konkreettista toteutettavaksi jää, Harakka sanoo.

Harakan mielestä työryhmän raportti oli kuitenkin hyvä keskustelunavaus siitä, mistä verotuloja voidaan tulevaisuudessa kerätä, kun ympäristöverot toimivat liikenteessä tarkoituksenmukaisesti. Hänen mielestään teknologisessa murroksessa ja digitaalisessa maailmantaloudessa keskustelua pitäisi laajentaa vielä fiksuihin kansainvälisiin veropohjiin ja oikeisiin verotasoihin.

– Verotus yhtäältä ja liikenteen murros toisaalta. Me odotamme EU:lta molemmista aiheista heinäkuun puolivälissä komission avauksia esimerkiksi digiverosta ja toisaalta siitä, millaiseksi päästökauppajärjestelmä tulee muodostumaan jatkossa.

Komissiolta on luvassa päästökaupasta ehdotus, jonka pohjalta lähdetään neuvottelemaan. Harakan mukaan liikenteeseen on mahdollisesti tulossa oma päästökauppansa, mikä asettaisi myös kansallisen verotuksen uuteen valoon.

Ollaan pärjätty ilman pelikorttiveroakin

Valtiovarainministeriön työryhmän toimeksiantona oli tarkastella keinoja, joilla liikenteestä voidaan kerätä yhtä paljon verotuloja kuin vuonna 2019.

Liikenteestä kerättävien verojen ennustetaan tuottavan valtiolle tänä vuonna 4,5 miljardia euroa. Vuoteen 2030 mennessä verotulojen arvioidaan tippuvan reaalisesti 1,7 miljardilla eurolla.

Harakan mukaan paitsi liikenteen niin myös ympäristöverojen osalta verolähteet on mietittävä kokonaan uusiksi.

– Meillä oli vielä vuonna 1983 voimassa pelikorttivero ja varmaan silloin oli huolestuneisuutta, että jos siitä luovuttaisiin, niin mistä saadaan vastaavat tulot. Ollaan kuitenkin muuttuvassa maailmassa pärjätty muilla verolähteillä. Minun mielestäni on aivan selvää, että verotus ei voi olla nopeasti muuttuvassa maailmassa minkään staattinen ilmiö.

Ei dramaattisia muutoksia sähköautojen hankintatukiin

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus hyväksyi pari viikkoa sitten periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta, jolla otetaan Harakan mukaan loppukiri liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuonna 2030.

Siltä pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää lakihankkeen, jossa valmistellaan muun muassa nykyisen täyssähköautojen hankintatuen jatkamista vuosina 2022-2025 ja tukisumman korottamista. Esityksiä valmistellaan syksyn budjettiriiheen ja tuet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022.

Harakka ei halua ottaa kantaa siihen, milloin mahdollinen hankintatuen tasokorotus tulisi voimaan, jos siitä päätetään budjettiriihessä.

– Tässä on huoli markkinahäiriöstä. Muistetaan hyvin, minkälaisia ongelmia on aiheutunut siitä, että on odotus tukirahoista, mikä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, Harakka perustelee.

Hän viestittää kuitenkin, että muutokset eivät tule olemaan niin dramaattisia, että etteikö täyssähköautoa tai sähkökäyttöistä pakettiautoa kannattaisi hankkia samantien, jos sellainen tarve on.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt