Kiinteistömarkkinoilla koronakriisin vaikutukset ovat kiinteistöalan yhteistyöjärjestön Raklin tuoreen katsauksen mukaan näkyneet välittömästi, kun monien toimitilojen vuokralaisten liiketoiminta on vaikeutunut ja tuonut vaikeuksia vuokranmaksuun.
Sen sijaan koronan vaikutukset rakennusmarkkinoille jäävät hyvän tilauskannan takia kuluvana vuonna vähäisiksi useimpiin muihin elinkeinoihin verrattuna.
Rakli kuitenkin varoittaa, että jos rajoituksia joudutaan kiristämään uudelleen ja talouden sekä työttömyyden uhkaskenaariot alkavat toteutua, vaikutukset kiinteistö- ja rakentamismarkkinoihin ovat suuret.
Hotellit ja liikekiinteistöt kärsivät eniten
Koronakriisi koettelee Raklin mukaan eri kiinteistösektoreita eri tavoin. Huhtikuisessa kyselyssä hotellikiinteistöissä lähes puolet vastaajista odotti vuokratuottoihinsa yli neljänneksen romahdusta tänä vuonna, liiketiloissa yli puolet odotti 15 prosentin pudotusta ja toimistoissa puolet odotti viiden prosentin laskua.
Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti on ollut monen vuoden ajan vilkasta, mutta koronakriisin myötä kaupankäynti hiljenee Raklin arvion mukaan voimakkaasti. Huhtikuussa ja toukokuun alkupuolella ei merkittäviä kauppoja enää juurikaan julkistettu.
Pääkaupunkiseudulla julkisten rakennusten rakentaminen on Raklin mukaan vilkasta, mutta yksityinen toimitilarakentaminen on hiljaisempaa. Koronakriisin myötä hankkeiden käynnistämiseen liittyy epävarmuustekijöitä.
Liikerakentaminen on tällä hetkellä matalalla tasolla, ja vireillä olleita hotellihankkeita lykätään.
Asuntorakentaminen jatkuu pääkaupunkiseudulla
Asuntorakentaminen puolestaan jatkunut Raklin mukaan vilkkaana pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan tällä hetkellä hieman yli puolet koko Suomen kerrostaloasunnoista. Näistä yli puolet on vuokra-asuntoja.
Huhtikuun kyselyn perusteella Erakli arvioi, että sekä kotimaiset että ulkomaiset suuret asuntosijoittajat ovat jatkamassa investointejaan pääkaupunkiseudun asuntoihin.
Muualla Suomessa uusien asuntojen aloitusmäärät ovat supistuneet lähes 20 prosenttia vuoden 2017 tasosta. Joissakin kasvukeskuksissa kehitys on kuitenkin ollut keskimääräistä myönteisempää.
Asuntokauppaa tukevat matalat korot ja asuntolainojen hyvä saanti, mutta Raklin mukaan rahoituksen saaminen rakentajille asuntohankkeisiin on vaikeutunut. Riskejä asuntokysyntään tuo koronakriisin pitkittymisen aiheuttama talouden ennakoitua voimakkaampi supistuminen.
Koronarajoitusten alkaessa rakentajilla oli hyvä tilauskanta, mikä turvaa rakentamisen jatkumisen kuluvan vuoden lopulle.
Rakli toivoo tukea korjaus- ja infrahankkeisiin
Korjausrakentamisen kasvun ennakoidaan jatkuvan pääkaupunkiseudulla, mutta Raklin kyselyn mukaan koronakriisi on tuottanut haasteita lähes kolmannekselle korjaushankkeista. Tässä tilanteessa olisi Raklin mielestä oleellista tukea korjausrakentamista.
Suomessa infrarakentamisen määrän ennakoidaan kasvavan tänä vuonna kuusi prosenttia jo tehtyjen päätösten ansiosta. Ilman lisärahoitusta infrarakentaminen tulee kuitenkin vähenemään ensi vuonna. Siksi olisi Raklin mielestä tärkeää elvytystoimin edistää esimerkiksi raidehankkeita, ja kanavoida hankkeisiin myös yksityistä rahoitusta.
