Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on antanut ratkaisunsa viranomaisen menettelyistä koronaviruksen torjunnassa Suomen lentoasemilla. Ratkaisun mukaan maaliskuun tapahtumat lentoasemilla osoittavat, ettei koronapandemian aiheuttamaan kriisiin oltu varauduttu.
Tästä löytyvässä ratkaisussa suomitaan erityisesti sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) koronatoimien myönnetyistä ongelmista Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Oikeuskanslerinvirastoon kerrotaan saapuneen keväällä useita kanteluita, joissa pyydettiin tutkimaan viranomaisten lentoasemilla tekemien toimien riittävyyttä koronaviruksen torjunnassa ja selvittämään, kenellä oli tilanteessa johtovastuu.
– Sekä kanteluissa että julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla näytti olleen olennaisia puutteita Suomeen palaavien matkailijoiden ohjeistamisessa ja koronavirustilanteen hallinnassa, oikeuskanslerinviraston tiedotteessa todetaan.
Mikko Puumalaisen mukaan STM:llä on ollut pääasiallinen vastuu lentoasemilla tapahtuvasta terveysturvallisuuden varmistamisesta ja siihen liittyvien toimien operatiivisesta johtamisesta ja yhteensovittamisesta.
– Lain perusteella ministeriöllä on ollut sekä toimivalta että velvollisuus aktiivisiin toimiin sekä ohjaavaan yhteistyöhön muiden toimivaltaisten viranomaisten ja hallinnonalojen kanssa. Ministeriön johtovastuu olisi edellyttänyt tehokkaampia oma-aloitteisia toimia, jotta lentoasemien tilanteeseen olisi voitu puuttua heti maaliskuun puolivälin jälkeen, tiedotteessa kerrotaan.
Eri tahoilta saaduissa selvityksissä kehuttiin pääosin hyvää viranomaistyötä. Osassa selvityksistä kuitenkin kerrottiin, että tilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut aluksi täysin selkeä. Muun muassa toiselle viranomaiselle oli lähetetty pyyntöjä, joihin ei ollut vastattu. Toimivaltasuhteita pidettiin myös epäselvinä ja niiden katsottiin vaativan selkeyttämistä.
Apulaisoikeuskansleri kiinnittää STM:n huomiota myös tartuntatautilaissa säädettyihin kunnan tehtäviin tartuntatautien torjuntatyössä.
Selvityksistä käy ilmi, että ministeriö pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyyn koronaviruksen torjuntaan ”vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa”. Ratkaisussa kerrotaan, että ministeriö päätyi ensin käyttämään yksityistä palveluntarjoajaa, vaikka Vantaan kaupungilla olisi ollut osaamista ja voimavaroja ja ennen kaikkea tartuntatautilain sille osoittama tehtävä.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mielestä STM:n tekemä ratkaisu on ollut kyseenalainen eikä tartuntatautilaissa säädetyn järjestelmän mukainen.
Ohje jämähti byrokratiaan
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa kuvataan lisäksi selvityksissä esille nousseita tilanteita, joissa hallituksen tekemät linjaukset näkyivät käytännön toimenpiteinä viiveellä. Tässä yhteydessä mainitaan tapaus, jossa ministeriöltä kesti hallituksen linjauksen jälkeen peräti neljä päivää antaa ohje siitä, mitä linjattu käsite ”karanteenia vastaavista olosuhteista” oikein tarkoittaa.
Verkkouutiset kertoi asiasta ensimmäisenä huhtikuun alussa tässä jutussa. VU:n Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ltä tuolloin saamat tiedot paljastivat lentokentän koronaohjeiden jämähtäneen epidemian kannalta olennaisina maaliskuun päivinä vuorokausiksi ministeriön byrokratiaan.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan kyse on ollut olennaisesta tiedosta koronaviruksen torjumisessa lentoasemilla.
– Apulaisoikeuskansleri pitää ongelmallisena, että ministeriö ei kyennyt ripeämmin selvittämään tätä epäselvyyttä. Asian välitön selvittäminen ja sen edelleen välittäminen lentoasemilla annettavaan ohjeistukseen olisi ollut erittäin tärkeää aikana, jolloin maahan saapui lentoasemien kautta päivittäin tuhansia matkailijoita.
Ratkaisun perusteella tehokkaiden virustorjuntatoimien aloittamisen viipyminen lentoasemilla näyttää ainakin osaksi johtuneen muiden kuin tartuntatautilaissa säädettyjen velvoitteiden osalta epäselvyyksistä toimivaltakysymyksissä ja yhteistyössä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan lentoasemien johtosuhteita olisikin aiheellista selvittää ja määritellä, että tällaisilta epäselvyyksiltä vältyttäisiin jatkossa.
– Apulaisoikeuskansleri kiinnittää ratkaisussaan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtioneuvoston kanslian huomiota tartuntatautilaissa säädettyyn viranomaisilla olevaan yleiseen velvollisuuteen varautua terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Tapahtumat maaliskuussa lentoasemilla osoittivat, että koronapandemian aiheuttamaan kriisiin ei oltu varauduttu.
LUE MYÖS:
Näin lentokentällä viivyteltiin – karanteeni hukkui byrokratiaan (VU 1.4.2020)
Näkökulma: Lentokentällä mokattiin ja vastuuta ei ota kukaan (VU 27.3.2020)
