Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kutsui 20 keskeistä tahoa pyöreään pöytään, jossa etsittiin ratkaisua lastensuojelun laitoshoidon tulevaisuuteen.
Hänen mukaansa lastensuojelussa on vakava kriisi. Lastensuojelusta karanneet ja rikoksiin syyllistyvät nuoret ovat olleet otsikoissa.
– Lastensuojelu on koko 2000-luvun ollut kielteisessä valokeilassa niin henkilöstön turvattomuuden kuin lasten oikeuksien loukkausten vuoksi. Työntekijät kokevat olevansa keinottomia ja lapset kertovat kaltoinkohtelusta. Lastensuojelun ongelmat ovat olleet useiden kehittämishankkeiden kohteina, mutta vain harva korjausehdotus on toteutunut, tiedotteessa todetaan.
Pyöreän pöydän osallistujat olivat yksimielisiä siitä, ettei osa nuorista saa tällä hetkellä apua. Etenkin väkivaltaiset ja päihderiippuvaiset nuoret tarvitsevat vahvaa psykiatrista ja päihdehuollon tukea.
Osallistujien mukaan näille nuorille ei löydy sopivia paikkoja. Joskus talous menee lapsen tarpeiden edelle tai paikka otetaan sieltä, missä se on vapaana.
– Lastensuojelussa on uupuneita työntekijöitä ja voimakkaasti oireilevia lapsia. Tilanne on kaikille osapuolille ja koko yhteiskunnalle vaarallinen, Pekkarinen toteaa.
Ratkaisuksi esitettiin eri alojen nykyistä parempaa yhteistyötä. Lisäksi korostettiin ehkäisevää tukea: perheet tarvitsevat tukea myös nuorisoikäisten kasvattamisessa ja nuoret tukea kouluun ja kaverisuhteisiin.
Lastensuojelu on vaikeaa työtä
Valvontaviranomaiset ovat puuttuneet lasten huonoon kohteluun laitoksissa. Kouluterveyskyselyssä puolet laitoksissa asuvista nuorista oli saanut rangaistuksen, koska joku toinen oli rikkonut sääntöjä. Viidesosa nuorista on kertonut jääneensä ilman ruokaa rangaistuksena jostakin.
Laitostyön vaativuus korostuu tilanteissa, joissa nuoren käytöstä täytyy rajoittaa. Pyöreässä pöydässä osa kertoi, ettei nykyinen laki anna riittävästi toimivaltaa rajoitustilanteisiin.
Osa taas korosti, ettei lakia osata soveltaa oikealla tavalla. Henkilöstön uupuminen altistaa vaaratilanteille.
Osallistujat korostivat riittävän henkilöstön ja osaamisen merkitystä, jota lisäkoulutus vahvistaa. Tilanteiden ehkäisy ja käsittely yhdessä nuorten kanssa vaativat aikaa.
Lastensuojelun kriisi uhkaa nyt romahtaa yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Keskustelussa kysyttiinkin, onko Suomessa riittävää poliittista tahtoa parantaa lastensuojelua. Kansallinen ohjaus ja johto koetaan heikoiksi.
– Poliittisen tahdon ilmaisuksi osallistujat kaipasivat valtakunnallisen ohjauksen lisäämistä ja ehdottivat valtakunnallista työryhmää koordinoimaan lastensuojelun korjaamista, kertoo ylitarkastaja Katja Mettinen.
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että laitosten lapset on otettu pois perheistään, jotta heidän tilanteensa parantuisi.
Hänen mukaansa tämä vastuu on kannettava. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia myös siitä, että lapset saavat osallistua lastensuojelun kiperien kysymysten käsittelyyn – etenkin laitosten arjessa.
