Lastensuojelusta kantautuu tämän tästä huolestuttavia uutisia. Yhdellä lastensuojelun työntekijällä voi pahimmillaan olla yhtaikaa sata asiakasperhettä, ylikin. Lastensuojeluun on palkattu liian vähän sosiaalityöntekijöitä, mikä on johtanut siihen, että pätevät ja sydämellä työtään tekevät ihmiset uupuvat ja vaihtavat työpaikkaa. Uusia koulutettuja ja päteviä lastensuojelun työntekijöitä on vaikeaa saada.
Ylen mukaan lastensuojelun asiakkaat, lapset ja nuoret, ovat monessa lastensuojelulaitoksessa joutuneet kohtaamaan epäasiallista kohtelua työntekijöiden taholta. Tarkastuksissa on tullut ilmi kaltoinkohtelua ja epäasiallisia rajoittamistoimia. Luulisi, että tällaiset uutiset olisivat jo jääneet lastensuojelun synkkään historiaan, mutta nyt ne ovat tulleet takaisin. Myös lastensuojelun valvonnassa on oikeuskanslerin mukaan ollut vakavia puutteita.
Lastensuojelussa piileviin vakaviin ongelmiin on puututtava välittömästi. Ensiksikin on korjattava puutteet lastensuojelulaissa ja rajattava asiakasmäärä lailla. Toiseksi on puututtava pahoinvoinnin juurisyihin, niihin, jotka aiheuttavat lisääntynyttä lastensuojelun tarvetta.
Arviolta joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä, apua vain on vaikea saada. Nuoria ohjataan jatkuvasti erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun raskaisiin palveluihin, koska matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi. Tämä on epätarkoituksenmukaista ja järjetöntä, yhteiskunnalle kallista ja inhimillisesti niin väärin kuin voi olla. Ei lastensuojelu voi ratkaista mielenterveyspalveluiden puutetta.
Markkinoiden lakien mukaan kysyntä luo tarjontaa, ja pula mielenterveys- ja lastensuojelupalveluista on alkanut houkutella alalle yhä enemmän myös yksityisiä toimijoita. Lastensuojelulla on alettu siis pyörittää liiketoimintaa. Tämäkin on myönnettävä ääneen ja laitettava valvonta ja sitä koskeva lainsäädäntö ja resurssit kuntoon.
Palveluiden painopiste on väärässä paikassa, jos lapsia ja nuoria ohjataan psykiatrisen ja erikoissairaanhoidon piiriin matalan kynnyksen palveluiden puuttumisen takia. Perustasolla on oltava riittävästi kohtaavia aikuisia ja apua jokaiselle lapselle ja nuorelle.
Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen kannattaa, jotta ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisoppilaan tuki luokassa on varmistettava lailla. Kun lapsiperheet saavat ajoissa apua, myös raskaiden palveluiden tarve vähenee.
Jatkossa tukea lastensuojelun piirissä oleville nuorille on onneksi tarjolla aiempaa pidempään, sillä lakialoitteeni lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisesta 25 vuoteen meni läpi eduskunnassa viime kaudella. Tämä on konkreettinen keino tukea nuoria aikuisia turvallisesti itsenäiseen elämään.
Sote-uudistuksessa on kiinnitettävä huomio valvontaan. Omavalvonnan lisääminen on riski sosiaali- ja hoivapalveluissa.
Lapset ja nuoret ansaitsevat parempaa politiikkaa. Yhteiskunnan heikoimmista on pidettävä huolta – erityisesti lapsista ja nuorista, joilla on koko elämä edessään.
