Verkkouutiset

Lasten määrän lasku ei uutta Suomen historiassa

Ensimmäinen syntyneiden laskeva trendi alkoi 1910-luvulla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lasten määrä ja osuus Suomen väestössä ovat vähentyneet ennätyksellisen pieniksi. Tilastoissa se näkyy muun muassa lapsiperheiden vähenemisenä ja perhekoon pienenemisenä sekä huoltosuhteen heikkenemisenä, kirjoittavat erikoistutkija Marjut Pietiläinen ja yliaktuaari Miina Keski-Petäjä artikkelissaan Tilastokeskuksen sivustilla.

Joka kolmas lapsi syntyy Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Nykyisin noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen.

Syntyneiden ikäluokat ovatkin pienentyneet voimakkaasti jo kymmenen vuotta peräjälkeen. Vuonna 2018 lapsia syntyi ensimmäistä kertaa 150 vuoteen alle 50 000. Viime vuonna lapsia syntyi vielä tätäkin vähemmän, yhteensä 45 613 lasta.

Historiallisesti lasku ei ole tutkijoiden mukaan uutta. Ensimmäinen syntyneiden laskeva trendi alkoi Suomessa 1910-luvulla. Lasku katkesi suurten ikäluokkien syntymiin 1940-luvun loppupuolella, mutta laskeva trendi on tämän jälkeen jatkunut 1950-luvulta lähtien tähän päivään asti.

Samaan aikaan väkiluku on kasvanut tasaisesti, mikä on perhekokojen pienentyessä johtunut ensin eliniän pidentymisestä ja sittemmin myös maahanmuutosta. 1800-luvun loppupuolelta alkaen imeväiskuolleisuus on laskenut jyrkästi, ja on ollut 2010-luvulla historiallisen matalalla tasolla.

Viime vuonna alaikäisiä oli 1 049 000. Alaikäisten määrä on vähentynyt 1990-luvun alkuvuosista tähän päivään 119 000 lapsella ja suhteellisesti mitattuna yhdeksällä prosentilla. Lapsista 51 prosenttia oli poikia ja 49 prosenttia tyttöjä.

Vielä 1960-luvun alussa väestöstä reilu kolmannes oli alle 18-vuotiaita. Tultaessa 1980-luvulle lasten osuus oli väestöstä vähentynyt jo neljännekseen. 2000-luvulla osuus on pienentynyt edelleen. Vuonna 2010 lapsia oli enää viidennes väestöstä, vuoden 2019 lopussa alaikäisten osuus väestöstä oli 19 prosenttia.

Viime vuonna reilu kolmannes lapsista syntyi Uudellemaalle, yhdeksän prosenttia Pirkanmaalle ja kahdeksan prosenttia Varsinais-Suomeen. Yhdeksän prosenttia lapsista syntyi Pohjois-Pohjanmaalle.

Joka kymmenes lapsi ulkomaalaistaustainen

Vuoteen 2003 asti suurin osa ulkomaalaistaustaisista lapsista oli ulkomailla syntyneitä, kun taas vuodesta 2004 lähtien yli puolet ulkomaalaistaustaisista lapsista on ollut Suomessa syntyneitä. Viime vuoden lopussa kaikista Suomen ulkomaalaistaustaisista lapsista 62 prosenttia oli Suomessa syntyneitä, yhteensä 59 039 lasta.

Ulkomaalaistaustaisia lapsia oli Suomessa viime vuonna yhteensä 95 900. Määrä kasvoi edellisvuodesta yli 5 000 lapsella. Kymmenessä vuodessa määrä on kaksinkertaistunut, ja kolmessakymmenessä vuodessa kasvanut lähes 30-kertaiseksi. Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia lapsia oli 3 500.

Viime vuoden lopussa kaikista Suomen lapsista 9,1 prosenttia oli ulkomaalaistaustainen. Koko väestössä ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7,7 prosenttia. Suhteutettuna 0–17-vuotiaaseen väestöön, ulkomaalaistaustaisia lapsia on Uudellamaalla 17 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaiset lapset ovat hieman nuorempia kuin suomalaistaustaiset lapset, mikä näkyy suurempana osuutena alle kouluikäisten ikäryhmissä. Ulkomaalaistaustaisista lapsista noin neljännes on iältään 3–6-vuotias ja vajaa viidennes alle kolmevuotias.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)