Höntsälätkää isät vastaan pojat Käpylän urheilupuistossa Helsingissä 15. joulukuuta 2020. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Satu Schauman: Lasten harrastustoimintaa uskallettava nyt avata

Rajoitustoimien pitkittyessä niiden purkaminen on entistä vaikeampaa.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän odotetaan torstaina linjaavan, pitäisikö lasten ja nuorten harrastustoimintaa ryhtyä avaamaan. Sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta keskeytyi joulukuun alussa, kun kaupunkien liikuntatilat ja -hallit suljettiin. Koronan vuoksi tehtyjä rajoitustoimia on pidennetty jo pariin otteeseen.

Pääkaupunkiseudun päättäjien linjauksiin vaikuttavat todennäköisesti myös hallituksen pohdinnat uusista, tiukemmista koronatoimista, joista on määrä keskustella keskiviikkona.

Koronaviruksen uusi, nopeammin leviävä muunnostyyppi herättää tällä hetkellä isoa huolta, kuten rokotusten viivästyminenkin. Vaikka virusmuunnos ei uusimpien tietojen mukaan näyttäisi leviävän tavallista herkemmin lasten ja nuorten parissa, voi olla vain ajan kysymys, milloin meilläkin tautipiikki sojottaa suoraan ylös.

Voimassa olevien koronarajoitusten höllentäminen tässä tilanteessa on selvä riski, mutta niin on niiden jatkaminenkin. Vaikeassa tilanteessa on pakko tehdä myös arvovalintoja.

Jos lasten ja nuorten harrastustoimintaa halutaan lähteä avaamaan, päätös tästä pitäisi uskaltaa tehdä nyt. Muuten riskinä on harrastustauon venyminen kuukausien mittaiseksi, koska koronatilanteeseen ei ole nähtävissä nopeaa helpotusta.

Rajoitusten asettaminen ja ylläpito on paljon helpompaa kuin niiden purkaminen, mitä pidemmälle niihin ”totutaan”. Tästä saatiin oppia jo viime keväältä. Uudenmaan liikkumisrajoituksen purkaminen herätti vastustusta, samoin koulujen avaaminen keväällä pariksi viikoksi.

Syksyn mittaan ei ole saatu näyttöä siitä, että koronavirus leviäisi erityisesti lasten ja nuorten harrastuksissa. Loppuvuodesta pääkaupunkiseudulle asetetut tiukat koronatoimet – harrastuskatkot mukaan lukien – näyttäisivät kuitenkin purreen ja epidemiapiikki saatiin joulun tienoilla laskuun.

Ongelma on sen osoittamisessa, miten suuri vaikutus milläkin rajoitustoimella on ollut kokonaisuuteen. On hyvä muistaa, että pääkaupunkiseudulla lasten ja nuorten harrastustoiminta ajettiin alas tilanteessa, jossa ei ollut vielä näyttöä ”edellisen kierroksen” rajoitustoimien vaikutuksista, kuten aikuisten ryhmäharrastusten keskeytyksestä sekä ”koronalingoiksi” epäiltyjen yökahviloiden alasajosta.

Julkisuudessa on viime aikoina kannettu kovasti huolta lasten ja nuorten liikunnan vähenemisestä. Koululaisten kestävyyskunnon heikentyminen näkyy hälyttävästi Move-mittauksissa. Tilannetta on pahentanut koronakevään useiden kuukausien mittainen harrastustauko, jonka aikana myös koulut olivat kiinni ja arkiliikunta väheni selvästi.

Päättäjien puheissa ja pyrkimyksissä tarttua ongelmaan ei voi välttyä kaksinaismoralismilta, jos samaan aikaan toisella kädellä toimintaa ajetaan alas.

Harrastusten lopettaminen huolestuttaa

Liikunta- ja urheiluseurat ovat tehneet paljon työtä sen eteen, että harrastaminen olisi näin korona-aikanakin turvallista. Turvavälit ja maskit ovat tulleet osaksi seurojen arkea ja määräysten noudattamista on myös helpompi kontrolloida valvotuissa oloissa.

Rajoitusten myötä monet liikunta- ja urheiluseurat ovat ajautuneet kuitenkin vaikeaan tilanteeseen, jossa kulut juoksevat mutta maksujen perimisestä on jouduttu joustamaan, kun harrastuksia ei pystytä käytännössä järjestämään.

Huolestuttavia viestejä on kantautunut myös siitä, miten lapset ja nuoret lopettavat nyt harrastuksiaan. On myös ymmärrettävää, että monissa perheissä harrastusten jatkaminen ja niiden maksamisen mielekkyys näinä epävarmoina aikoina pohdituttaa.

Pidemmälle jatkuessaan harrastustauko voi ajaa talousvaikeuksissa painiskelevat seurat tilanteeseen, jossa ne joutuvat korottamaan maksujaan, mikä heikentää entisestään vähätuloisten perheiden mahdollisuuksia rahoittaa lastensa harrastuksia.

Kaikki liikkuminen ei toki tarvitse olla ohjattua. Nyt kun pääkaupunkiseudullekin on saatu vihdoin lunta, mikä sen parempaa, jos ja kun monet perheet viettävät lastensa kanssa aikaa luistelukentillä ja hiihtoladuilla. Kiiltokuva ei vastaa aina todellisuutta eikä kaikilla perheillä ole mahdollisuuksia ja voimavaroja tukea riittävän aktiivisesti lastensa säännöllistä liikkumista.

Harrastusten vaikutuksia lasten sosiaalisiin suhteisiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn ei voi myöskään liikaa korostaa. Päätösten aika on nyt – vallitsevasta koronavirustilanteesta huolimatta. Tänään painavan viestinsä keskusteluun toi myös Suomen Olympiakomitea avoimella kirjeellään  urheilusta vastaavalle ministerille Annika Saarikolle (kesk.).

Satu Schauman

Satu Schauman

Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt