Asiakas täyttää työttömyysturvahakemuksia TE-palvelussa Helsingissä. LEHTIKUVA/ANNI REENPÄÄ

Laskuri seuraa hallituksen tavoitteen toteutumista

Keskuskauppakamari julkaisee työllisyystavoitelaskurin.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus sitoutui hallitusohjelmassa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Keskuskauppakamari julkaisee tiistaina verkkosivuillaan työllisyystavoitelaskurin, jossa tarkastellaan hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista.

Laskuri perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja sen tuloksia tarkastellaan kuukausittain.

– Suomen hallituksen työllisyystavoite on niin merkityksellinen kansantalouden pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta, että olemme halunneet kiinnittää siihen erityistä huomiota lanseeraamalla sivuston, josta työllisyystavoitteen toteutumista voi seurata, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Eduskuntavaalikeskustelujen aikaan kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Edellinen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti tavoitteekseen yli 100 000 työllistä eli vähintään 72 prosentin työllisyysasteen. Sipilän hallitus saavutti tavoitteensa.

Keskuskauppakamari on myös esittänyt kunnianhimoisempaa työllisyystavoitetta. Sen mukaan seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä työllisyysasteen pitäisi olla 80 prosentissa. Tärkeät hyvinvointivaltiomenot voidaan rahoittaa ilman merkittäviä leikkauksia julkiseen talouteen vain, jos työllisyysaste nousee.

– Työmarkkinoiden toiminta ja työllisyysasteen kehitys on otettava tosissaan. Sekä yhteiskunnan sosiaalinen oikeudenmukaisuus että yritysten toimintakyky ovat riippuvaisia työmarkkinoiden toiminnasta, Kotamäki sanoo.

Hän muistuttaa, että työmarkkina on kansantalouden tärkein yksittäinen markkina.

– Suomi vanhenee vauhdilla, mikä lisää menopaineita muun muassa vanhuspalveluihin ja eläkkeisiin. Suomessa on myös liki 10 miljardin euron kestävyysvaje, mikä tarkoittaa sitä, että ennen pitkää menoja on leikattava tai veroja korotettava kestävyysvajeen verran. Silloin julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä rahoituksellisesti tasapainossa, Kotamäki sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt