Sähkönsiirtoyhtiö Carunan sähköasema ja sähköverkkoa Espoon Finnoossa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Laskentaveivaus on tarjonnut verkkoyhtiöille ylisuuret tuotot

Verkkoyhtiöiden tuoton pitäisi olla sidottu verkkoon sidottuun pääomaan.

Energiaviraston valvontamallin ”oikaisujen” ja ”kannustimien” jäljiltä yhtiöiden tilanne voi näyttää laskennassa aivan toiselta kuin todellisuudessa. Laskentaveivaus on tarjonnut mahdollisuuden ylisuuriin tuottoihin.

Sähkön siirtohintoja valvovan Energiaviraston haparointi räjähti tapetille Ylen MOT -tiimin selvityksessä. Energiaviraston rakentaman valvontamalli sallii teoriassa seitsemän prosentin tuoton yhtiöiden verkkoon sidotusta omasta pääomasta.

Selvityksen mukaan Carunan keräämä tuotto on ollut paljon suurempi. Ero johtuu valvontamalliin sisältyvistä kannustimista ja laskentamalleista, joiden jäljiltä tilannetta kuvaavat luvut ottavat reilusti etäisyyttä todellisuuteen. Tuoton laskenta näyttääkin perustuvan laskennalliseen fiktioon.

Tuoton perustana oleva pääoma oli Carunan tapauksessa vuoden 2019 kirjanpidossa MOT:n mukaan 1 470 miljoonaa euroa. Valvontamallin ”oikaisujen” jäljiltä pääomaa olikin 2 482 miljoonaa. Laskennallinen pääoma oli siis melkein 70 prosenttia todellista suurempi.

Oman ja vieraan pääoman suhdekaan ei ollut tästä maailmasta. Asialla on merkitystä koska valvontamalli sallii omalle pääomalle seitsemän prosentin tuoton, vieraalle pääomalle vain 3,5 prosenttia. Valvontamallissa kaikkien yhtiöitten pääomarakenne lasketaan samanlaiseksi oman pääoman ollessa 60 prosenttia, vieraan 40 prosenttia.

MOT:n mukaan Carunan oma pääoma on todellisuudessa paljon pienempi toiminnan perustuessa pitkälti lainarahaan. Todellisuuteen otettiin reilusti etäisyyttä myös tuottojen laskennassa. Kirjanpidon mukaan Caruna teki voittoa reilu 167 miljoonaa.

Valvontamallin laskentaveivauksen jäljiltä voitto kutistui reiluun 97 miljoonaan. ”Oikaistujen” lukujen perusteella Carunan kohtuulliseksi tuotoksi laskettiin lähes 154 miljoonaa, mistä 56,6 miljoonaa jäi vielä odottamaan perimistään.

Jos tuotto perustuisi todellisiin lukuihin, tämä olisi ilmeisesti alle puolet nyt sallitusta. Moni onkin miettinyt, miksei tuottoa voida laskea nykyistä suoraviivaisemmin ja läpinäkyvämmin kirjanpidosta.

Johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta toteaa ohjausta hankaloittavan verkkoyhtiöiden erilaisuus. Carunan tapaisten bisneshakuisten toimijoiden rinnalla toimii useita pieniä, kuntien omistamia verkkoyhtiöitä. Näiden operointialue on usein hankala, maksukykyisiä asiakkaita vähän, tulevaisuus epävarma ja motiivitkin vähemmän bisnesvetoisia.

Saajon mukaan tuottoa ei voida laskea suoraan verkon kirjanpidollisesta arvosta siksi, että joillain yhtiöillä verkko-omaisuuden arvo on poistojen jäljiltä lähellä nollaa.

– Tällaiset yhtiöt eivät voisi kerätä siirtomaksuilla varoja minkäänlaisiin investointeihin, hän sanoo Verkkouutisille.

Bisneshakuiset, isoilla resursseilla toimivat yhtiöt sopeutuisivat samalla nopeasti konseptiin, missä tuotto olisi sidottu suoremmin kirjanpitoon.

– Siirtyminen tällaiseen käytäntöön näkyisi nopeasti myös bisneshakuisten yhtiöitten kirjanpitokäytännöissä.

Erilainen valvonta erityyppisille yhtiöille

Yksi ratkaisu olisi kehittää valvontamallista erilaisia versioita erityyppisille yhtiöille. Näin on tehtykin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä kuntien, osuuskuntien ja sijoittajien omistamille yhtiöille on sorvattu erilaiset pelisäännöt.

Meillä tämä edellyttäisi EU-säännösten päivitystä. Saajon mukaan kansallisesti muutoksia on yritetty tehdäkin, mutta EU-komissio ja EU:n julkisasiamies ovat olleet näistä eri mieltä Belgian, Saksan ja Ruotsin kanssa.

Suomessa eduskunta säätää energia-alaa ohjaavat lait ja periaatteet, joiden pohjalta Energiavirasto tuottaa näitä palvelevat keinot. Energiavirasto on kuitenkin vahva viranomainen, jonka ei EU:n direktiivien mukaan pidä taipua poliittiseen painostukseen omalla tontillaan. Valtuuksien pitäisi riittää takaamaan siirtohintojen kohtuullisuus myös asiakkaiden kannalta.

Energiavirasto toteuttaa nelivuotisten valvontajaksojen ohella kahdeksan vuoden mittaisia ”menetelmäjaksoja”. Seuraava menetelmäjakso alkaa vuonna 2024.

– Menetelmissä on myös päivittyviä osia, joita voidaan muuttaa jakson keskelläkin, Saajo sanoo.

HEIKKI JAAKKOLA

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt