X
SULJE MAINOS
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä on vaikeaa nähdä, miten ravintolarajoitusten purkaminen tukee tavoitetta lapsen edun ensisijaisuudesta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Lapsivaltuutetulta moitteet hallitukselle: Tilanne ristiriitainen, viestintä sekavaa

Koronavirus on levinnyt lasten keskuudessa hanakasti tänä syksynä ylittäen aikuisten tartuntamäärät.

Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleen palautteen perusteella terveysturvallisuustoimet toteutuvat vaihtelevasti eri alueilla ja tilanne on lasten ja perheiden näkökulmasta sekava.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on lähettänyt valtioneuvoston jäsenille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtoryhmälle avoimen kirjeen, jossa hän ilmaisee huolensa lasten ja nuorten huomioimisesta koronaepidemian hillinnän hybridistrategiassa.

Koronavirus on tänä syksynä levinnyt lasten keskuudessa hanakasti ylittäen aikuisten tartuntamäärät. Samalla lasten keskuuteen odotetaan RS-viruksen ja influenssan aiheuttamia epidemioita. Vaikka koronaviruksen aiheuttamat vakavat taudinkuvat ovat lasten keskuudessa edelleen harvinaisia, tilanne aiheuttaa huolta niin lasten, vanhempien kuin ammattilaisten keskuudessa.

Valtioneuvoston toimintasuunnitelmassa todetaan, että epidemiarypäät ovat todennäköisempiä alle 12-vuotiailla lapsilla ja että on mahdollista ja jopa todennäköistä, että epidemian painopiste siirtyy monen muun viruksen tavoin yhä nuorempiin lapsiin.

– Valtakunnan päättäjät ovat julkisuudessa toistuvasti todenneet, että yhteiskuntaa ei voida pitää suljettuna vain sen vuoksi, että osa ihmisistä ei ole rokotetta halunnut ottaa. Perusteluissa lapsiväestö unohtuu, Elina Pekkarinen toteaa tiedotteessa.

Myös lasten keskuudessa on riskiryhmäläisiä

Alle 12-vuotiaille rokotus ei edelleenkään ole mahdollinen. Pekkarinen muistuttaa, että myös pienten lasten keskuudessa on riskiryhmään kuuluvia ihmisiä ja lapsilla on riskiryhmiin kuuluvia perheenjäseniä.

– Tällä hetkellä eri alueiden koronatoimenpiteet, kuten testaus- ja karanteenikäytännöt ovat erilaisia eivätkä selity tartuntatilanteella. Viestintä toimenpiteistä on sekavaa. Tilanne on perheiden näkökulmasta ristiriitainen, Pekkarinen toteaa.

Hänen mielestään on vaikeaa nähdä, miten joidenkin rajoitusten purkaminen tukee tavoitetta lapsen edun ensisijaisuudesta, lähiopetuksesta tai rajoitusten haittojen vähentämisestä suhteessa lapsiin.

– Esimerkiksi ravintolarajoituksia on purettu nopeammin kuin viranomaiset ovat suositelleet. Samalla on vähennetty esimerkiksi testausta, jäljitystä ja koronan hillitsemisessä suositeltuja riskienhallintatoimenpiteitä, Pekkarinen luettelee.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii, että koronaepidemiaa koskevissa päätöksissä muistetaan huomioida lasten ja nuorten näkökulma. Lisäksi lapsille ja nuorille tarvitaan kohdennettua, selkeää viestintää toimenpiteistä.

– On tärkeää, että toimintamalli on selkeästi avattu myös vanhemmille, ammattilaisille ja viranomaisille ja että sen lapsiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan. Vain siten voidaan arvioida, onko toimintamalli linjassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa, Pekkarinen toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt