Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki LEHTIKUVA / Pasi Autio

Hyväksikäyttö ja kannabis samalla viivalla – ex-syyttäjä ihmeissään

Matti Kuusimäen mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä saa liian lievän tuomion.

Entisen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen mukaan rangaistusasteikon alarajaa pitäisi korottaa vakavissa seksuaalirikoksissa. Kuusimäki kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa vieraskynässä, että Suomessa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä saa usein vain ehdollisen tuomion.

– Syynä tähän on rangaistusjärjestelmämme ensikertalaissääntö. Sen mukaan rangaistus tuomitaan rikosnimikkeestä ja teon luonteesta riippumatta useimmiten ehdollisena, jos henkilö tuomitaan ensimmäistä kertaa enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, hän kirjoittaa.

Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikätyön rangaistusasteikon minimi on yksi ja maksimi kymmenen vuotta vankeutta.

Kuusimäen mukaan Ruotsissa seksuaalirikoksiin suhtaudutaan vakavammin kuin Suomessa.

– Sukupuoliyhteys tai siihen rinnastuva seksuaalinen loukkaus tuomitaan Ruotsissa lapsen raiskauksena, jonka rangaistusasteikko on 2–6 vuotta vankeutta – ja 4–10 vuotta, mikäli teko on törkeä.

– Kun törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä langetettavan rangaistuksen minimi on määritelty yhdeksi vuodeksi, tämä johtaa yhdessä ensikertalaissäännön kanssa siihen, että lähes puolet hyväksikäyttötuomioista on ehdollisia, perusmuotoisista teoista miltei kaikki.

Kuusimäen mukaan ”karkeiden seksuaalirikosten seurauksia verrattaessa Suomessa eletään eri kulttuurissa kuin muissa Pohjoismaissa.”

– Myös raiskauksista tuomituista rangaistuksista puolet langetetaan ehdollisina. Ruotsissa raiskauksenkin rangaistusminimi on kaksi vuotta vankeutta, Norjassa kolme vuotta.

Entinen valtakunnansyyttäjä kirjoittaa, että ”joiltain osin seksuaali- ja väkivaltarikoksia koskeva lainsäädäntö sekä ensikertalaissääntö kaavamaisine soveltamiskäytäntöineen on syytä arvioida uudelleen.”

– Hälytyskellojen pitäisi soida, kun lapsen törkeästä hyväksikäytöstä seuraa tyypillisesti samanlainen rangaistus kuin muutaman kymmenen kannabiskasvin kasvattamisesta. Hälyttävää on sekin, että varsin vakavista – lapsiinkin kohdistuneista – pahoinpite­lyistä jaetaan ehdollisia tuomioita. Monissa muissa Euroopan maissa tällaista seuraamusperinnettä pidettäisiin täysin käsittämättömänä.

– Teon vakavuuden pitäisi selvästi näkyä jo rangaistusasteikkojen alarajoissa. Sitä vaatii myös rangaistusjärjestelmän legitimiteetti. Ihmisten silmissä pahan on saa­tava palkkansa. Nyt ei aina näytä siltä, Kuusimäki kirjoittaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt