X
SULJE MAINOS
Vaurioituneita saksalaisia kuorma-autoja Tornion-Kemin maantiellä lokakuussa 1944. / SA-Kuva

Lapin sodan kaameus: ”Saksalaiset olivat vielä pahempia kuin venäläiset”

Sotaveteraanin mukaan osapuolten välillä vallitsi silti erikoinen kunnioitus.

Jääkäripataljoona 4:n riveissä taistellut sotaveteraani Antti Kangaskesti muisteli marssiaan Oulujoelta kohti Yli-Kiiminkiä. Pääministeri oli kertonut radiossa välirauhan solmimisesta 19. syyskuuta 1944 ja uudesta sodasta Lappiin sijoitettuja saksalaisia vastaan.

– Eihän se tietenkään helppoa ollut. Kyllä se varmasti ajattelutti. Ensi alkuun se tuntui sovitulta sodalta: että saksalaiset perääntyivät ja tykistö ampui perästä pitkin jänkiä, että näyttäisi, että nyt on sodittu, Kangaskesti kertoi Sotaveteraaniliiton vuonna 2009 tekemässä ja nyt uudelleen julkaistussa haastattelussa.

Taistelutoimia jouduttiin kiihdyttämään Neuvostoliiton valvontaupseerien painostuksesta. Uhkana oli miehitysjoukkojen saapuminen idästä.

Antti Kangaskestin yksikkö marssi erämaitten kautta Pudasjärvi-Ranua-tielle, jossa saatiin taistelukosketus. Vetäytyvät saksalaisjoukot tuhosivat kaiken kaupunkeja ja siltoja myöten. Rovaniemen tiellä mottiin jäi yli 70 miehen räjäytysporukka.

– He eivät ymmärtäneet, että heidät aiotaan internoida. He rupesivat selittämään, että me olemme motissa. Saksankielen taitoinen upseeri selitti saksalaisille, että luovuttakaa aseenne, te se motissa olette. Niin he sitten luovuttivat aseensa ja heidät otettiin vangeiksi. Sitä ennen he ehtivät räjäyttää suuren ammusvaraston, jossa vissiin pari hehtaaria metsää lakosi tuusan sileäksi, Kangaskesti kertoi.

Osapuolten välisestä kunnioituksesta kertoi saksalaisupseerin sanonta, että ”sota tulee olemaan kauhea, kun kaksi maailman parasta armeijaa tappelee vastakkain”.

– Pitkään venäläisiä vastaan sotineet suomalaiset sanoivat, että saksalaiset ovat vielä pahempia kuin venäläiset. Venäläiset ampuivat heidän mukaansa sen verran ylös, että melkein pystyi suorana olemaan, eikä käynyt kuinkaan. Mutta kun saksalaiset ampuivat, kanervikko huojui.

Hän muistelee saksalaisten ottaneen taistelumonttuihin jääneiltä haavoittuneilta kenkiä pois jaloista.

– Heillä oli mukanaan suomalaisia naisia, jotka kävivät sylkemässä haavoittuneita silmille, että ”mitä te ryssän kätyrit”. Se oli hyvin kurjaa sotaa, Kangaskesti totesi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt