– Hankesuunnitelmassa vuonna 2008 ei osattu katsoa tulevaisuuteen ja arvioida, millaisia ratkaisuja tulevaisuus tuo tullessaan liittyen erityisesti paloturvallisuuteen, mutta myös muihin metrossa nykypäivänä vaadittaviin taloteknisiin ratkaisuihin. Toteutetun metron turvallisuustaso on nostettu kansainvälisestikin arvioituna aivan uudelle tasolle, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi selvittää Kauppalehden Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Länsimetroa on kritisoitu runsaasti aikataulujen venymisestä. Alun perin metron oli määrä kulkea jo vuoden 2013 lopulla. Arvioita kuitenkin korjattiin jo alussa pian syksyyn 2014. Valmistumisaikaa on sittemmin jouduttu panemaan uusiksi toistuvasti eikä metro kulje vieläkään.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo ei osannut vielä syyskuun alussa antaa arviota siitä, milloin metro avataan liikenteelle.
– Katsomme nyt rauhassa, miten HKL:n harjoittelu sujuu ja miten se ottaa järjestelmän haltuun. Mitään päivämäärää ei ole lyöty lukkoon, hän totesi Länsiväylälle pari viikkoa sitten.
Metron ykkösvaihetta alettiin rakentaa vuonna 2009. Ville Saksi toteaa teknisten järjestelmien vaatimusten sittemmin muuttuneen vuosien varrella ja asemia ympäröivien kaupunkien kasvaneen ja kehittyneen.
– Hankkeessa tämä on tarkoittanut sopeutumista kehittyvään kaupunkimiljööseen, kasvaneisiin laajuuksiin erityisesti teknisissä tiloissa, suunnitelmamuutoksiin ja tiiviiseen yhteistyöhön muiden rakennushankkeiden kanssa.
Hankalinta urakoitsijoille on ollut logistiikka maan alla.
– Työn suunnittelu on ollut ennen kaikkea logistiikan suunnittelua. Nykymetron rakentaminen teknisine järjestelmineen on kuin rakentaisi loistoristeilijää pulloon, eikä varastointitilaa ole. Työvaiheiden on seurattava toisiaan tarkan suunnitelman mukaan.
Saksi nmostaa esiin myös sen, ettei metron rakentamisesta ollut kokemusta vielä hankkeen ykkösvaiheessa.
– Nyt Suomeen on jälleen syntynyt metron rakentajien ammattikunta. Tätä kokemusta tulemme hyödyntämään kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti rakentamisessa.
akkosvaihe muodostuu 14 kilometristä rataa, viidestä asemasta ja Sammalvuoren maanalaisesta metrovarikosta. Osuuden louhinnoista on tehty yli 90 prosenttia.
Ville Saksen mukaan kakkosvaiheessa otetaa huomioon ykkösvaiheen opit.
