Verkkouutiset

”Länsi tulkitsee Vladimir Putinia väärin – iso riski”

Kremlin näkökulmasta rauha Venäjän ja lännen välillä on tutkijan mukaan jo takanapäin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vladimir Putinin noustessa vuonna 2000 Venäjän presidentiksi maan talous oli heikolla tolalla ja pyrkimys yhteistyöhön lännen kanssa oli ruotsalaisen Venäjä-asiantuntija Oscar Jonssonin mukaan aitoa.

– Sitten tulivat värivallankumoukset eräissä Venäjän tärkeimmistä naapurimaista. Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa kansalaislähtöiset vallankumoukset johtivat itsevaltaisten ja korruptoituneiden hallintojen syrjäyttämiseen, ja käynnistyi valtava länsimyönteinen integraatio. Juuri tämä sama liikehdintä eteni Venäjälle 2005 ja 2011, Jonsson sanoo ruotsalaislehti Expressenille.

– Tietyssä mielessä ajatus siitä, että liberaalia demokratiaa levitettäisiin läntisellä tuella, ei ole pelkkää Venäjän vainoharhaa. George W. Bushin aikana Valkoisen talon verkkosivuilla värivallankumoukset listattiin osoituksiksi lännen menestyksestä. Sitä ne eivät kuitenkaan olleet, vaan kansan demokratian puolesta toteuttamia spontaaneja vallankumouksia, jotka saivat vain vähän poliittista tukea lännestä. Venäjän vallanpitäjät alkoivat kuitenkin vakuuttua siitä, että länsi oli heidän kimpussaan, Jonsson toteaa.

Oscar Jonsson on ajatushautomo Frivärldin johtaja ja Lontoon King’s Collegessa väitellyt sotatieteiden tohtori.

Vaarallinen virhetulkinta

Vladimir Putinin Venäjä ei Jonssonin mukaan enää katso, että sen ja lännen välillä vallitsisi rauhantila, vaan pikemminkin sumea välitila sodan ja rauhan välillä. Lännessä tätä ei hänen mielestään tiedosteta. Mieluummin tuudittaudutaan illuusioon rauhasta.

– Tähän perustuvat erot riskitoleranssissa. Meidän silmissämme Venäjä ottaa aika paljon riskejä, kuten käyttäessään kemiallista taisteluvälinettä Britannian maaperällä tai toteuttaessaan vallankaappausyrityksen Montenegrossa. Samaan aikaan me lännessä oikeastaan vain haluaisimme, että Venäjä antaisi meidän olla, Jonsson sanoo.

Lännen taipumus ummistaa silmänsä Venäjän aggressiivisilta toimilta tuli hyvin esille myös silloin, kun ”pienet vihreät miehet” ottivat helmikuussa 2014 haltuunsa Ukrainalle kuuluvan Krimin strategiset kohteet.

– Ei ole niin, etteikö länsi olisi ymmärtänyt, mistä Venäjän erikoisjoukoista oli kyse, vaikka liput univormuista olikin poistettu. Venäjältä oli kekseliästä sanoa meille länteen: ”Tiedämme, että tiedätte, että täällä olemme me. Mutta tiedämme myös, että teillä ei ole riittävää päättäväisyyttä tehdäksenne mitään asialle”, Jonsson toteaa.

Länsi tarttui hänen mukaansa Venäjän tarjoukseen ja käyttäytyi kriittisellä hetkellä juuri niin kuin Kreml oli laskelmoinut.

– Opetus on, että meiltä puuttuu päättäväisyyttä. Toinen opetus on, että Venäjä on osoittanut kykenevänsä ajamaan tavoitteitaan sekä ei-sotilaallisin kuin sotilaallisin keinoin, hän painottaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)