Verkkouutiset

”Lännen täytyy ymmärtää, ettei Venäjään voi luottaa”

Valehtelu on tohtori András Ráczin mukaan Moskovan ulkopolitiikan vakiintunut väline.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Läntiset hallitukset ovat riippumattomassa saksalaisen DGAP-tutkimuslaitoksen turvallisuus- ja puolustusohjelmassa toimivan András Ráczin mukaan kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet yrityksissään ennakoida presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän aikeita suhteessa Ukrainaan. Taustalla on hänen mukaansa sinisilmäinen taipumus uskoa Kremlin vakuutteluja, kun pitäisi keskittyä siihen, mitä venäläiset todellisuudessa tekevät.

Venäjä on ilmoittanut, että Ukrainan rajan läheisyyteen viime viikkojen aikana keskitetyt venäläisjoukot alkavat siirtyä takaisin varuskuntiinsa, mutta sodan eskaloitumisen vaara on siis edelleen olemassa.

– Moskovalla on vuosisatainen ja katkeamaton perinne informaatiosodankäynnistä lännessä. Hallintonsa luonteesta johtuen Venäjän poliittiset johtajat ovat paljon vähemmän sidoksissa uskottavuuden vaatimuksiin kuin heidän läntiset virkaveljensä. Ulkopoliittinen vaikuttavuus oikeuttaa säännöllisesti suoranaisia valheita, eikä tarkoituksena usein edes ole vakuuttaa, vaan hämmentää, Suomen Ulkopoliittisessa instituutissakin aiemmin työskennellyt unkarilaistohtori Rácz sanoo DGAP:n julkaisemassa artikkelissa.

– Meneillään oleva kriisi ei ole poikkeus. Kun jotkut virkailijat, kuten presidentin tiedottaja Dmitri Peskov ja ulkoministeri Sergei Lavrov, ovat yrittäneet rauhoitella Ukrainaa ja länttä Venäjän aikeista, toiset, kuten puolustusministeri Sergei Šoigu, esittävät todistettavasti perättömiä väitteitä oikeuttaakseen joukkojen keskittämisen, hän toteaa.

Sen enempää Kremlin julkisiin lausuntoihin kuin myöskään suljettujen ovien takana annettuihin lupauksiin ei Ráczin mukaan kannata luottaa, eivätkä ne välttämättä aina anna edes viitteitä Venäjän todellisista aikomuksista.

– Niin kuin Ukrainan tilanne on jo tähän mennessä aivan liian monta kertaa osoittanut, ne ovat todennäköisesti osa monimutkaista informaatio-operaatiota. Lännen tilanneanalyysin pitäisi perustua vallitseviin faktoihin, ei Kremlin julistuksiin, jotka voivat helposti muuttua, hän painottaa.

EU:n ja sen yksittäisten jäsenvaltioiden suunnittelun olisi hänen mukaansa lakattava pohjautumasta siihen, mitä ne luulevat tietävänsä Venäjästä tai mitä Putin ja hänen hallintonsa ovat mahdollisesti luvanneet. Vaikka aina voi toivoa parasta, silti pitää myös varautua pahimpaan.

– Se, että yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat olemassa, vaikka niitä ei lopulta tarvittaisikaan, on parempi kuin olla varautumatta, kuten menneisyydessä on niin kovin monta kertaa käynyt.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)