Ilmalämpöpumppujen määrän arvioidaan ainakin 150-kertaistuneen vuosituhannen alusta noin puoleen miljoonaan pumppuun. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Lämpöpumppujen käyttö on kasvanut hyvin nopeasti

Energiamurroksen myötä useiden lämmönlähteiden yhtäaikainen käyttö pientaloissa yleistyy.

Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy sekä lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottaman energian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna.

Sähkö on omakoti- ja paritaloissa tärkein päälämmönlähde. Sen osuudessa ei ole havaittavissa suuria muutoksia. Rivitaloissa rivitalojen tärkeimmät lämmönlähteet olivat vuosikymmenen alussa suuruusjärjestyksessä kaukolämpö, sähkö ja öljy, kun tänä päivänä järjestys on kaukolämpö, sähkö ja maalämpö.

Energiamurroksen myötä useiden lämmönlähteiden yhtäaikainen käyttö yleistyy. Lisälämmönlähteenä käytettävien ilmalämpöpumppujen määrä sähkölämmitteisissä omakoti- ja paritaloissa on kasvanut tasaisesti.

Tilastokeskus arvioi, että vuosituhannen alusta maalämpöpumppujen lukumäärä on yhdeksänkertaistunut noin 120 000:een  ja ilmalämpöpumppujen lukumäärä on ainakin 150-kertaistunut yli 500 000:een. Arviossa on lämpöpumpulle oletettu kymmenen vuoden pitoaika. Viidentoista vuoden pitoajalla ilmalämpöpumppujen lukumäärä olisi enemmän kuin 200-kertaistunut.

Lämmitys kuluttaa kaksi kolmannesta asumisen energiasta

Asumisen energiankulutuksesta vajaa 68 prosenttia kohdistui viime vuonna asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen.

Kotitalouslaitteiden osuus oli vajaa 13 prosenttia, josta liesien ja uunien käyttöön kului yksi prosenttiyksikkö ja valaistukseen reilu kaksi prosenttiyksikköä. Loput yli yhdeksän prosenttiyksikköä kuluivat muissa sähkölaitteissa.

Kolmannes asumisen energiankulutuksesta oli viime vuonna sähköä, vajaa kolmannes kaukolämpöä ja reilu viidennes puuta. Sähkön kulutus on pysynyt suunnilleen samana kolme vuotta. Sähköstä 47 prosenttia kului tilojen lämmitykseen ja 36 prosenttia kotitalouslaitteisiin. Loppuosa kului käyttöveden ja saunojen lämmitykseen.

Asuinrakennusten tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat viime vuonna kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 82 prosenttia tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.

Saunojen lämmitykseen käytetystä energiasta vajaat kaksi kolmasosaa oli puuta ja reilu kolmannes sähköä.

Asumiseen kului viime vuonna kaikkiaan lähes 66 terawattituntia energiaa. Kulutus laski noin yhden terawattitunnin edellisestä vuodesta. Asuntojen lukumäärä ja tilavuus kasvoivat viime vuonna, mutta Tilastokeskuksen mukaan lämmitysenergian tarvetta laski edellisvuotta lämpimämpi sää.

Tilojen lämmitysenergian kulutus laski kolme prosenttia edellisvuodesta, mutta kotitalouslaitteiden energiankulutus kasvoi kaksi prosenttia.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt