Asumiseen kului Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 65 terawattituntia energiaa. Kulutus laski reilulla puolella terawattitunnilla edellisestä vuodesta.
Asuintilojen lämmitysenergian kulutus laski kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Tilastokeskus muistuttaa, että sää oli Etelä-Suomessa edellistä vuotta lämpimämpi, mutta toisaalta asuntojen lukumäärän ja tilavuuden kasvu jatkui.
Asumisen energiankulutuksesta vajaa 67 prosenttia kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteiden, ruoan valmistuksen ja valaistuksen osuus oli 13 prosenttia.
Reilu kolmannes asumisen energiankulutuksesta oli sähköä. Vajaa kolmannes kulutuksesta oli kaukolämpöä, ja reilu viidennes oli puuta.
Sähköstä 46 prosenttia kului tilojen lämmitykseen ja 38 prosenttia kotitalouslaitteisiin. Loppuosa kului käyttöveden ja saunojen lämmitykseen.
Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 82 prosenttia tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.
Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna.
Lämpöpumppuenergiaksi lasketaan lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottama energia. Lämpöpumppujen sähkönkäyttö sisältyy tilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen.
Asumisen osuus energian koko loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.