Metsäteollisuus ry:n ja Teollisuusliiton sovittelu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta jatkui tänään torstaina tuloksettomina. Osapuolet tapasivat valtakunnansovittelijan toimistossa, mutta sovintoesitystä uusista työehdoista ei tällä erää vielä tehty.
– Valitettavasti sovittelussa ei ole edistytty. Nyt ollaan sitten toista viikkoa jäähyllä, ja katsotaan muuttuuko tilanne, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.
Teollisuusliitto on maanantaina aloittamassa laajat kolmen päivän lakot vientiteollisuudessa. Lakko katkaisee tuotannon useilla sahoilla, vaneri-, viilu- ja liimapuutehtailla eri puolella maata.
Lakkoilun jälkeen mekaanisessa metsäteollisuudessa alkaa kuuden vuorokauden työsulku. Sen aikana Teollisuusliittoon kuuluvia työntekijöitä ei päästetä töihin eikä heille makseta palkkaa 32:lla sahalla, vaneri-, viilu- ja liimapuutehtailla.
Metsäteollisuus ry turvautuu näin työsulkuun vauhdittaakseen sopimista uusista työehdoista Teollisuusliiton kanssa. Teollisuusliiton halu päästä yhteistyössä sopimukseen on ollut Hollménin mukaan heikko, ja se on pyrkinyt lähinnä yksipuolisesti lyhentämään työaikaa.
– Sahoilla ja vaneritehtailla kiky-tunnit ovat olleet erittäin tärkeitä ja niiden avulla on pystytty edistämään kilpailukykyä. Meillä on valmius nopeastikin sopia kilpailukykyä parantavista työehdoista, Hollmén jatkaa.
Metsäteollisuus ry sanoo tavoittelevansa tes-kierroksella vastuullisesti kilpailukykyä parantavia työehtosopimuksia.
– Laskevassa talous- ja suhdannetilanteessa työehdoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa suomalaisten tehtaiden elinkelpoisuuteen, varsinkin kun mekaaninen metsäteollisuus on jo pidempään kärsinyt kannattavuusongelmista, Metsäteollisuus toteaa.
Suomalaiset sahat ja vaneritehtaat kilpailevat huomattavasti alhaisemman kustannustason alueiden, kuten Baltian, Puolan ja Venäjän, tuotannon kanssa. Esimerkiksi Viroon verrattuna työvoimakustannukset ovat Suomen vaneritehtailla noin kolminkertaiset.
Metsäteollisuuden mukaan koska työvoimakustannukset ovat korkeat, tulisi työehtojen mahdollistaa mahdollisimman tehokas tuotannon ja työajan järjestäminen.
– Tehtaiden kilpailukyky parantuisi, jos työehtosopimukset lisäisivät mahdollisuuksia nostaa tehtaiden käyntiastetta sekä vaihtoehtoja lomien sijoitteluun.
