Niin ikään sillä leikataan jakeluyhtiöiden tuottoja muuttamalla sähkömarkkinalakia ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.
– Sähkön siirron hinnoittelu on pitkään ja perustellusti herättänyt kiihkeää keskustelua. Lakimuutos hillitsee siirtomaksujen nousua ja kääntää ne laskuun, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Lakimuutos leikkaa jakeluverkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa ja pienentää kertakorotusten suuruutta. Jakeluverkkojen kohtuullinen tuottoaste sitoutuneelle pääomalle laskee ensi vuonna neljään prosenttiin viime vuoden 5,73 prosentista.
– Muutosten jälkeen jakeluverkot voivat kerätä asiakkailtaan jo ensi vuonna 350 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Sallittu tuottotaso laskee lakimuutoksen myötä 40 prosenttia kaikkien aikojen alimmalle tasolle, toteaa Lintilä.
– Siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto lähes puolitetaan 15 prosentista 8 prosenttiin. Asiakkaiden kannalta tämä rajoittaa hintojen kertakorotuksia, ministeri lisää.
Hintojen kurissa pitämisen ohella hallitus haluaa turvata myös sähköverkkojen hyvän toimitusvarmuuden tason ja tulevaisuuden tarpeita palvelevan energiajärjestelmän kehityksen, Lintilä muistuttaa.
Laskentamenetelmiin muutoksia
Energiavirasto tekisi lakiehdotusten voimaantulon jälkeen muutoksia jakeluverkonhaltijoiden tariffien laskentamenetelmiin jo nykyisen (2019–2023) valvontajakson aikana. Virasto on ilmoittanut työ- ja elinkeinoministeriölle, että se valmistautuu ottamaan valvontamenetelmät tarkasteltavakseen heti lain voimaan tulon jälkeen.
Laskentamenetelmien päivityksen jälkeen jakeluverkonhaltijoiden sallittu tuotto laskisi ministeriön arvion mukaan vuoden 2020 tasosta noin 40 prosenttia vuonna 2022.
Jakeluyhtiöt voisivat kerätä ensi vuonna asiakkailtaan noin 350 miljoonaa euroa vähemmän jakelumaksuja kuin viime vuonna.
Esityksen mukaan verkonhaltijan olisi suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä sähköverkkoa siten, että yhtiö tuottaisi palvelunsa kustannustehokkaalla tavalla. Suunnittelussa olisi vertailtava vaihtoehtoisia investointeja ja kuultava asiakkaita. Energiavirasto voisi määrätä yhtiön muuttamaan suunnitelmaansa, jos sen toimenpiteet eivät ole kustannustehokkaita.
Ehdotuksella tähdätään siihen, että yhtiöt huomioivat maakaapeloinnin ohella nykyistä kattavammin kaikki käytössä olevat toimenpiteet verkon uusimiseksi, kapasiteetin laajentamiseksi ja toimitusvarmuuden tason nostamiseksi.
Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatkettaisiin kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun saakka pääasiassa haja-asutusalueella toimiville jakeluverkonhaltijoille, jotka joutuvat 2020-luvulla tekemään isoja verkkorakenteen muutoksia verkoissaan.
Ministeriön mukaan muutos hillitsee tehokkaasti hintojen myöhempiä korotustarpeita 75 prosenttia verkkoyhtiöistä ja 1,8 miljoonalla asiakkaalla. Vastineeksi palvelutason viivästymisestä verkkojen asiakkaille maksettaisiin paremmat korvaukset pitkistä sähkökatkoista.
Toimeenpanovaatimusten jatkaminen antaa Energiavirastolle mahdollisuuden avata valvontamallin investointikannustimien tarkastelun jo nykyisen valvontajakson aikana.
– Samalla voidaan välttää ennenaikaisia ja tulevaisuudessa tarpeettomia investointeja latvaverkkoihin, ja myöhemmin voidaan hyödyntää kehityksen alla olevia, maakaapeloinnille vaihtoehtoisia keinoja korvausinvestoinneissa, ministeriä toteaa.
Lisäksi lakimuutoksella annettaisiin sähkönkäyttäjille ja energiayhteisöille oikeus rakentaa erillisiä linjoja kiinteistörajan yli pienimuotoisen sähköntuotannon liittämiseksi sähkönkäyttöpaikkaan tai kiinteistön sähköverkkoon ilman jakeluverkonhaltijalta pyydettävää lupaa.
