Isänmaa-puoluetta (”Rodina”) edustava, Aleksei Zhuravlev on jättänyt Venäjän parlamentin alahuoneelle eli duumalle lakiesityksen kumota Neuvostoliiton kansanedustajain kongressin 24. joulukuuta 1989 antama tuomio 23. elokuuta 1939 solmitulle Molotov-Ribbentrop-sopimukselle.
Molotov-Ribbentrop-sopimus solmi liiton Josif Stalinin Neuvostoliiton ja Adolf Hitlerin Saksan välillä. Sen lisäpöytäkirjassa Itä-Eurooppa jaettiin sopimusosapuolten kesken. Sopimus johti Baltian maiden neuvostomiehityksen ja Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittaman talvisodan lisäksi Puolan jakoon ja Bessarabian (nyk. Moldovan) riistämiseen Romanialta. Kun Neuvostoliiton korkein päättävä elin tuomitsi ja mitätöi sopimuksen lisäpöytäkirjoineen laittomana 30 vuotta sitten, avasi se tien Baltian maiden itsenäisyyden palauttamiselle ja koko Neuvostoliiton hajoamiselle.
Nyt duumanedustaja Zhuravlev esittää päätöksen kumoamista, koska ”se ei vastaa historiallista oikeutta ja hyväksyttiin kasvavat poliittisen epävakauden vuosina sekä ulkopuolisten voimien vaikutuksen alaisena”. Hänen mukaansa itse päätös ”loi illuusion Baltian maiden oikeudesta erota Neuvostoliitosta väittäen, etteivät ne olleet Neuvostoliiton jäseniä vapaaehtoisesti”.
Lakiesityksen mukaan vuoden 1989 päätöksen tekijät eivät olleet objektiivisia ja puolueettomia, vaan keskittyivät tuomitsemaan lisäpöytäkirjan, jonka tiettyjä kolmansien maiden suvereniteettia ja itsenäisyyttä loukkaavia kohtia ei Zhuravlevin mukaan voi pitää ”perusteltuina”. Kuitenkin sopimus pitäisi nähdä aikansa tuotteena, eikä sitä siksi olisi pitänyt tuomita.
– Salaisten lisäpöytäkirjojen allekirjoittaminen oli tyypillistä tuon ajan diplomatialle, ja kyseisen alueen taloudelliset ja poliittiset intressit ovat aina läsnä kansainvälisissä suhteissa. Lisäpöytäkirja ei kuitenkaan määritellyt valtioiden rajoja uudelleen, ei edes sotilaallisesti. Toisin kuin nykyään, jolloin ”demokratiaa” viedään ”oranssivallankumousten” kautta laillisia hallituksia syrjäyttäen, perustellaan lakiesityksen johdannossa.
