– Pakkoavioliitot ovat todellinen ilmiö myös Suomessa, toteaa kansanedustaja Pia Kauma (kok.).
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhreja oli kuluvan vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana tavattu 12 henkilöä. Tämä on kuitenkin tutkijoiden mukaan vain jäävuoren huippu.
Avioliittoon pakottaminen on kriminalisoitu monessa Euroopan maassa, kuten Norjassa vuonna 2003, Tanskassa vuonna 2008 sekä Ruotsissa ja Britanniassa vuonna 2014.
Suomen rikoslaissa ei ole tällä hetkellä erikseen rikosnimikettä avioliittoon pakottamisesta, mutta teko voi tulla rangaistavaksi ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena.
– Ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntömme ei tällä hetkellä kuitenkaan kata kaikkia avioliittoon pakottamisen muotoja, toteaa Pia Kauma.
Hänen mukaansa pakkoavioliitto on yksi kunniaväkivallan muoto.
– Naisia alistaville käytännöille ei tule antaa Suomessa minkäänlaista tilaa tai hyväksyntää. Tällä hetkellä avioliittoon pakottaminen on asianomistajarikos, jolloin syytteen nostaminen edellyttää asianomistajan syytepyyntöä tai esimerkiksi sitä, että erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii. Haavoittuvassa asemassa olevalle pakkoavioliiton uhrille syyteprosessiin lähteminen voi olla hyvin vaikeaa, Kauma sanoo.
Suomessa myöskään pakkoavioliiton mitätöinti ei ole mahdollista, vaan avioliitto voidaan purkaa vain perinteisen avioeroprosessin kautta.
– Antamalla uhrille mahdollisuus hakea pakkoavioliiton mitätöintiä valtio tunnustaisi, että avioliittoon pakotetun kohdalla on tapahtunut vääryys ja, että uhrin perus- ja ihmisoikeuksia on loukattu. Tällaisessa tilanteessa tietenkin pakkoavioliitossa mahdollisesti syntyneiden lasten etu tulisi huomioida erityisen hyvin, toteaa Kauma.
Useat kansainväliset sopimukset määrittelevät avioliittoon pakottamisen ihmisoikeusloukkaukseksi. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on päätöslauselmassaan 2233 vuonna 2018 kehottanut jäsenmaitaan kieltämään pakkoavioliitot.
Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvova elin Grevio on puolestaan tämän vuoden syyskuun arviointiraportissaan kehottanut Suomen ryhtymään asiassa toimenpiteisiin.
