Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kertovat olevansa vakavasti huolissaan dramaattisesti kasvaneista terveydenhuollon ja hammashuollon hoitojonoista.
Terveydenhuoltolain mukaan hoitotakuuaika, jonka aikana potilaan tulee päästä hoitoon, on kuusi kuukautta. Edustajat kehottavat jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitusta puuttumaan laittoman pitkiin hoitojonoihin.
Sairaalahoitoon pääsyä jonotti elokuun lopussa yhteensä 137 000 potilasta, kun aiempina vuosina vastaava luku on ollut noin 2000. Heistä 18 000 oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään hoitoon.
Pahiten ovat ruuhkautuneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirurgian ja silmätautien jonot. Kirurgisiin toimenpiteisiin jonotti elokuun lopussa lähes 18 500 potilasta. Laittomissa jonoissa oli vajaat 2 900 kirurgista potilasta. Silmätautien jonossa oli elokuun lopussa runsaat 7 200 potilasta, joista joka kolmas oli jonottanut yli puoli vuotta.
– Tilastoista tiedetään, että elokuun lopussa kaihileikkausta odotti runsaat 2 000 potilasta ja heistä 38 prosenttia oli odottanut toimenpidettä yli puoli vuotta. Jonotus aiheuttaa kohtuutonta inhimillistä kärsimystä ja heikentää ihmisten elämänlaatua huomattavasti. Kaihia esiintyy erityisesti ikäihmisillä ja sillä on vaikutuksia heidän toimintakykyynsä, kotona selviytymiseen ja tapaturma-alttiuteen, Mia Laiho toteaa tiedotteessa.
Sari Sarkomaa huomauttaa, että asia on ilmaistu hyvin selvästi terveydenhuoltolaissa. Jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun sisällä, on se hankittava muualta.
– Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla. Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme koko sote-sektorin eli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin, Sarkomaa sanoo.
Hoitovelan paisuminen näkyy vasta vuosien viiveellä
Edustajien mukaan hoitovelan ja hoitojonojen kasvu aiheuttaa suuren kuormituksen terveydenhuollolle, sillä jonojen purkamiseen voi mennä vuosia. Sydänsairauksien kaltaisten kansansairauksien osalta hoitovelka saattaa näkyä vasta vuosien viiveellä.
– Nyt kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin sairaanhoidon kuin suun ja hammashoidon puolella, ihmettelen hallituksen hiljaisuutta hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Emme ole saaneet vielä viestiä, aikooko hallitus kehottaa kuntia tarvittaessa ostopalveluiden tai palvelusetelin avulla lyhentämään laittomia hoitojonojaan, Laiho toteaa.
Kevään koronakriisi on johtanut valtakunnallisesti suun ja hammashoidon puolella lähes miljoonan potilaskäynnin siirtämiseen ja merkittävään hoitovelan kasvuun. Siirretyt ja peruutetut ajat ovat johtaneet palveluiden kuormittumiseen, kun potilaat pitää kuitenkin hoitaa. Hammashoidon puolella elokuun lopussa laittomassa yli kuuden kuukauden jonossa oli 6 900 potilasta.
Edustajien mukaan olisi kansanterveydellisesti järkevää korottaa Kela-korvauksia, jotta hoitosuman hoidossa voitaisiin hyödyntää paremmin yksityisen puolen voimavaroja ja ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon.
– Kela-korvauksen nostolla helpotettaisiin myös kuormittunutta julkista sektoria. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Suun terveydenhuoltomme on rakennettu niin, että lähes puolet suomalaisista käyttää yksityisen sektorin palveluja. Kela-korvauksen nosto toisi lisää oikeudenmukaisuutta hammashoitoon eri väestöryhmien välille ja kannustaisi huolehtimaan suun terveydestä, joka tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä, Mia Laiho ja Sari Sarkomaa sanovat.
– Sairaanhoitopiirien kannalta tilanne on haastava, koska sekä koronapotilaat että hoitojonot tarvitsevat sairaaloiden resursseja. Kuinka kunnat ja sairaanhoitopiirit pystyvät lyhentämään hoitovelkaa, kun uusi korona-aalto on täällä, jos hallitus ei anna niille välineitä? Ratkaisun on löydyttävä, edustajat jatkavat.
