Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, ja työhyvinvointi on heikentynyt etenkin koronan vuoksi. Tiedot ilmenevät Aula Researchin Tehyn toimeksiannosta tekemästä kyselystä.
Kyseessä on järjestyksessä kolmas vastaava erikoissairaanhoidon tehyläisille kohdistettu kysely, joka toteutettiin kesä-elokuussa. Vastaajia oli 3[nbsp]230.
Kyselyn mukaan alan vaihtoa on harkinnut lähes 90 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista hoitajista alan vaihtoa on harkinnut 95 prosenttia. Alan vaihtoon houkuttaa parempi palkka muualla sekä vähäisempi psyykkinen kuormitus.
Vastaajista 41 prosenttia kertoi työhyvinvointinsa olevan jokseenkin tai erittäin huono. Alle 30-vuotiaiden vastaajien keskuudessa heikosta työhyvinvoinnista kertoi 52 prosenttia. Työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti koronan takia. Alle 30-vuotiaista vastaajista peräti 89 prosenttia kertoo koronan heikentäneen omaa työhyvinvointia.
– Valtavia prosentteja ja liian tuttua tarinaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, mutta päättäjien ja työnantajien vastuun pakoilu on johtamassa siihen, että pian työikäisetkään sairaat ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Vanhusten kohtaloa ei uskalla edes ajatella. Uskottavia ratkaisuja ja rahoitusta alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi tarvitaan heti. Eikä tämä todellakaan ole pelkkä työmarkkina-asia. Vastuu sote-palveluiden turvaamisesta kuuluu perustuslain mukaan viime kädessä valtiovallalle, vaatii Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen (sd.).
Lisäksi kyselyssä nousi esiin alan vaihdon syynä valmiuslain käyttö keväällä 2020. Sen vaikutus oli jopa kasvanut viime syksystä.
– Hoitajat eivät ikinä unohda korona-ajan huonoa kohtelua. Sen ikävä huipentuma oli valmiuslaki, jota työnantajat vielä käyttivät osin väärin perustein paikkaamaan jo ennen koronaa vallinnutta hoitajapulaa. Tästä jää pitkä varjo, Rytkönen sanoo.
Erittäin huolestuttavia olivat myös nuorten arviot jaksamisesta työuran loppuun asti sote-alan tehtävissä. Kyselyssä 71 prosenttia alle 30-vuotiaista vastaajista ilmoittaa, että ei tule jaksamaan työuransa loppuun asti alan työtehtävissä. Keskeiset syyt tälle ovat huono palkka, liian vähän henkilökuntaa, työtä ei arvosteta ja se on henkisesti liian kuormittavaa.
Hieman yli puolet vastaajista on harkinnut siirtymistä ulkomaille töihin. Tärkeimmät syyt tähän ovat parempi palkka ja alan parempi arvostus.
Suomi näyttää olevan muille maille kiinnostava kohde rekrytoida hoitajia. Vastaajista 26 prosenttia kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille.
– Hoitohenkilöstö Suomessa on korkeasti koulutettua ja suomalaisilla on hyvä kielitaito. Ei ihme, että he kiinnostavat muiden maiden rekrytoijia. Suomi kouluttaa ja perehdyttää, mutta ei huolehdi alan ja työpaikkojen vetovoimasta pitääkseen osaajat täällä. Ei mitään järkeä, Rytkönen toteaa.
