Tätä mitattiin vuosina 2006, 2010 ja 2015 ja joka mittausjaksolla lääkärit kokivat tietojärjestelmiin liittyvää stressiä yhä enemmän. Eniten stressi lisääntyi perusterveydenhuollossa, kun taas sairaaloissa oli kasvu pystytty pysäyttämään vuosien 2010 ja 2015 välillä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
THL:n tutkimuspäällikkö Tarja Heponiemi pitää suuntausta erittäin huolestuttavana ja toivookin käyttäjien parempaa huomioimista tietojärjestelmien kehittelyssä.
– Näyttää siltä, että nykyiset potilastietojärjestelmät ovat liian monimutkaisia. Kuormitus kasaantuu, kun täytyy opetella uusia järjestelmiä ja päivityksiä ennen kuin on ehditty tottua vanhoihin. Stressiä lisäsi muut kuormittavat tekijät kuten esimerkiksi johtamisvelvoitteet, päivystys tai kiire, Heponiemi toteaa.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Sari Kujala tutkii työkseen käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Hänen mielestään lääkärien stressi johtuu yleisesti tiedossa olevista tietojärjestelmien käytettävyys- ja yhteensopivuusongelmista.
– Käyttäjät tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jolloin järjestelmät saadaan tukemaan käyttäjien tarpeita ja työprosesseja. Uusia päivityksiä on testattava käyttäjien kanssa ennen julkaisemista ja havaitut ongelmat korjattava, Kujala kertaa perusasioita.
Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä Lääkäriliitosta lähettää terveisiä organisaatioiden johtajille.
– Uusien tietojärjestelmien tai ominaisuuksien käyttöönotto saattaa lisätä työtehtäviä ja sitä kautta myös työhön liittyvää stressiä. Lääkäreille tulisikin varata riittävästi aikaa perehtyä jatkuvasti muuttuviin tietojärjestelmiin ja niiden uusiin toiminnallisuuksiin.
Tutkimus perustuu Lääkärien työolot ja terveys -kyselyihin vuosilta 2006, 2010 ja 2015. Tutkimuksen toteuttajina ovat THL, Lääkäriliitto, Aalto-yliopisto ja Työterveyslaitos.
