Infektiosairauksien erikoislääkäri, Helsingin yliopiston kliininen opettaja Ville Holmberg huomauttaa koronakuolemien määrän olevan hyvin erilainen eri puolilla maailmaa.

− Pandemian ensimmäisen vuoden globaalin tilanteen keskeinen havainto on, että Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa kuolemia on ollut selvästi enemmän kuin Aasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa väestömäärään suhteutettuna, Ville Holmberg kirjoittaa Twitterissä.

Hän on jakanut Our World in Data -sivuston kuvaajan, jossa näkyy koronatartuntojen määrän kasvu miljoonaa asukasta kohden eri maanosissa. Kuvassa herättää huomion, että Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Etelä-Amerikan käyrät nousevat rajusti korkeammalle kuin Aasian, Afrikan ja Oseanian käyrät, jotka ovat yhä tammikuussa 2021 melko tasaisia.

Holmbergin mielestä ”on harmillista, ettei länsimaissa muiden maanosien menestykseen ole annettu riittävästi arvoa ja näistä hyvin toimivista strategioista ole osattu ottaa oppia”.

− Sen sijaan on korostettu länsimaiden erityislaatuisuutta ja ettei Aasian maiden menetelmiä voi kopioida. Toivoisin suurempaa nöyryyttä ja tahtoa yrittää ymmärtää, miten muualla maailmassa on toimittu ja mihin heidän menestyksensä perustuu.

Holmbergin mukaan huomioitava on tietysti myös rajoitustoimien vaikutukset ihmisoikeuksien ja talouden näkökulmasta. Hän huomauttaa, että usein on perusteltu eroa kuolleisuudessa väestön ikärakenteen eroilla.

− Tätä olisi hyvä analysoida tarkemmin, mutta odotettu elinikä länsimaiden ja useiden Aasian maiden välillä on tällä hetkellä vähäinen, eikä olennaisesti selitä eroa kuolleisuudessa.

Holmberg huomauttaa myös, että epidemian torjunta perustuu satoja vuosia vanhoihin menetelmiin, kuten tartunnanjäljitykseen, eristykseen ja karanteeneihin.

− Nämä eivät edellytä huipputeknologiaa vaan keskeistä on riittävä ja osaava työvoima ja sitä näyttää löytyvän paremmin länsimaiden ulkopuolella.

Pandemian ensimmäisen vuoden globaalin tilanteen keskeinen havainto on, että Euroopassa, Pohois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa kuolemia on ollut selvästi enemmän kuin Aasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa väestömäärään suhteutettuna. 1/ pic.twitter.com/5ux6jjFNmH

— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) January 21, 2021

Toivoisin suurempaa nöyryyttä ja tahtoa yrittää ymmärtää miten muualla maailmassa on toimittu ja mihin heidän menestyksensä perustuu. Tietysti myös huomioiden rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia ihmisoikeuksien ja talouden näkökulmasta. 3/

— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) January 21, 2021

Epidemioiden torjunta perustuu satoja vuosia vanhoihin mentelmiin, kuten tartunnanjäljitykseen, eristykseen ja karanteeneihin. Nämä eivät edellytä huipputeknologiaa vaan keskeistä on riittävä ja osaava työvoima ja sitä näyttää löytyvän paremmin länsimaiden ulkopuolella. 5/

— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) January 21, 2021