X
SULJE MAINOS
Esimerkiksi maskeja nähdään lääkärin mukaan ainakin talvikuukausina jatkossakin. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lääkärin karu arvio: Nämä rajoitukset saattavat olla pysyviä

Infektiolääkärin mukaan rajoitusten purkamisen seurauksista on puhuttava rehdisti.

Suomi valmistautuu parhaillaan viimeistenkin koronarajoitusten purkamiseen. Tässä vaiheessa olisi infektiolääkäri ja koronavirustutkija Ville Holmbergin mukaan käytävä avointa ja rehellistä keskustelua siitä, minkä tason sairaalakuormitusta ja millaisia määriä koronakuolemia yhteiskunta on valmis sietämään.

Kääntöpuolena ovat rajoitusten kielteiset vaikutukset ihmisten elämään. Holmbergin mukaan joitain rajoituksia saatetaan meilläkin tarvita ainakin talvikuukausina vielä usean vuoden ajan tai jopa pysyvästi.

– Maskit kaupoissa, busseissa, teatterissa? Enemmän etätyötä? Pienempi kapasiteetti yleisötilaisuuksissa? Vähemmän matkustamista?, hän pohtii Twitterissä.

Ville Holmberg viittaa analyysissään tutkijan ja Wellcome Trust -säätiön johtajan Jeremy Farrarin arvioihin siitä, mitä koronavirustilanteen muuttuminen epidemiavaiheesta endeemiseen vaiheeseen tarkoittaa. Verkkouutiset kertoi Farrarin arviosta tässä jutussa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on lupaillut, että rajoituksista päästään, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on joko saanut molemmat rokotteet tai mahdollisuuden ottaa rokotteet. Tämän ehdon on arvioitu täyttyvän lokakuussa.

– Ei ole realistista ajatella, että kaikkia rajoituksia voisi poistaa ja tautitaakka ja sairaalakuormius pysyisivät matalina. Joudutaan hyväksymään joko tietty määrä kuolemia tai tietty määrä rajoituksia, tai näiden yhdistelmä, Ville Holmberg muistuttaa Twitterissä.

Hän nostaa vertailun vuoksi esimerkiksi rajoituksia purkaneen Britannian. Siellä on todettu tässä kuussa päivittäin pahimmillaan yli 40 ooo uutta koronatapausta. Päivittäisiä kuolemia on ollut syyskuussa noin 150-200.

Ville Holmberg kysyy, olisiko Britannian nykyinen tilanne siedettävä.

– Se vastaisi Suomessa 80 kuolemaa viikossa, 90 potilasta tehohoidossa ja 670 sairaalapotilasta. Tai Suomen viime talven pahin tilanne: 50 kuolemaa viikossa, 50 tehohoidossa ja 250 sairaalahoidossa?, hän listaa.

– Itse ajattelisin, että tämä siedettävän raja kulkisi jossain Suomen nykyisen tilanteen ja UK:n tilanteen välissä. Täytyy kuitenkin muistaa että jo viime talven potilasmäärillä sairaaloiden kuormituskset olivat koetuksella ja paljon muuta tärkeää hoitoa jäi antamatta.

Jos rajoituksia keventäessä päädytään hyväksymään merkittävää koronan aiheuttamaa tautitaakkaa pitää Holmbergin mukaan myös olla valmiutta antaa riittävästi resursseja ja rahoitusta sairaaloille tämän hoitamiseksi. Lääkäri muistuttaa myös hoitajien rekrytoinnin vaikeudesta.

– Muistetaan kuitenkin vielä tärkein asia. Mahdollisimman korkealla rokotuskattavuudella voidaan jatkossa parhaiten vähentää sekä rajoituksia että kuolemia, hän jatkaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt