Liiton mielestä myös valinnanvapauslainsäädäntö pitää toteuttaa osana uudistusta. Nyt lausuntokierroksella ollutta lakiehdotusta pitää kuitenkin yksinkertaistaa ja selkeyttää.
Lääkäriliitto toteaa, että keskeisintä on mahdollisuus valita perustason palveluntuottaja eli sote-keskus ja suunhoidon yksikkö. Liiton mukaan palveluntuottajan uudelleenvalinnanmahdollisuus on oltava vähintään puolivuosittain. Liitto kuitenkin kehottaa miettimään, tarvitaanko lakisääteisiä määräaikoja uudelleenvalinnalle ollenkaan.
Lääkäriliitto ei pidä realistisena lakisääteistä velvoitetta siitä, että kaikkien sote-keskusten palveluvalikoimaan tulisi muun muassa sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien konsultaatioita ja vastaanottopalveluja.
– Se suosisi suuria yksityisiä palveluntuottajia, johtaisi tuotantoyksikköjen koon kasvuun ja palvelujen keskittymiseen väestökeskittymiin.
Liiton mielestä maakunnille täytyy jättää päätäntävaltaa tarkoituksenmukaisten palvelukokonaisuuksien määrittelyyn.
Lakisääteisesti velvoittavaa asiakasseteliä Lääkäriliitto pitää epätarkoituksenmukainen.
– Velvoittavana järjestelmä on byrokraattinen ja vaikeasti ymmärrettävä. Se voi pahimmillaan pirstoa erikoissairaanhoidon kokonaisuutta vaarantaen muun muassa ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämistä.
Tarkoituksenmukaista olisi säätää asiakassetelistä vain mahdollisuutena maakunnan harkinnan mukaan. Vähintäänkin kaikki kiireetön ja keskitettävä leikkaustoiminta – niin sanottu raskas kirurgia – pitää liiton mielestä sulkea pois velvoittavan asiakassetelin piiristä.
Lääkäriliitto on jo pitkään ollut huolissaan lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen resursseista ja kurjistuvista mahdollisuuksista. Liitto ehdottaa, että erikoistumiskoulutuksen takaamiseksi palveluntuottajia koskevia vaatimuksia käsittelevään pykälään liitetään kirjaus palveluntuottajan koulutusvelvollisuudesta.
– Sote- ja maakuntauudistus valinnanvapauden laajentamisineen on iso askel oikeaan suuntaan, Lääkäriliitto summaa.
