Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on tulossa taloudellisesti raskas ja se tulee kiihdyttämään kustannusten nousua, arvioivat lääketieteen tohtorit professori Arto Alanko sekä lääkintöneuvos Sakari Alhonpuro. Heidän mukaansa sote-alueiden määrä on liian iso ja heikommille alueille myönnetty lisärahoitus mahdollistaa määrärahojen nostamisen pysyvästi kaikille maakunnille.
– Koska ulkoista budjettikattoa ei ole, esitetty malli kiihdyttää kustannusten nousua, tohtorit arvioivat Lännen Median mielipidekirjoituksessaan.
Heidän mukaansa myöhempi alueiden yhdistäminen pakolla olisi tuskin helpompaa kuin kuntien yhdistäminen nykyisin.
– Lain valmistelussa pitäisi pyrkiä siihen, että muodostettavat alueet olisivat elinvoimaisia lain voimaantulosta alkaen.
Tarpeettomia kustannuksia aiheuttaa heidän mukaansa myös Uudenmaan alueen lakiesityksestä puuttuva palveluintegraatio.
– Palvelujen kattava integraatio toisi kustannussäästöjä ja helpottaisi asiakkaiden ohjausta alueella, jolla asuu kolmannes Suomen väestöstä.
Myös rahoitusjärjestelmä ja hyvinvointialueille suunniteltu verotusoikeus ovat tohtoreiden mukaan ongelmallisia. Häviäjiksi jäisivät kasvavat sekä vauraammat kunnat, ja aiemmin valtionosuudesta riippumattomista kunnista tulisi nyt valtionosuudesta riippuvaisia. Maakuntavero taas johtaisi heidän mukaansa siihen, että verorasitus jakautuisi maassa kansalaisten kesken eriarvoisesti.
– Maakuntaveron salliminen ei mahdollistaisi tavoiteltua kokonaisveroasteen säilyttämistä nykyisellään vaan toimisi täysin toiseen suuntaan.
Lisäksi tarpeettomia kustannuksia aiheuttaa yksityisten toimijoiden kanssa tehtyjen palvelusopimusten mitätöinti.
– Tosiasia on se, että sote-palvelujen tuottaminen ei ole enää mahdollista ilman yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja. Suomessa toimii yli 18 000 sote-yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 80 000 henkeä, Alanko ja Alhonpuro muistuttavat.
Heidän mukaansa on mahdollista, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistus kaatuu valiokuntakäsittelyssä.
– Eduskunnan laajaa hyväksyntää varten tarvitaan nöyryyttä ja parlamentaarista valmistelua.
