Länsi-Balkanin maiden on voitava edetä kohti EU-jäsenyyttä, jotta Euroopan vakaus kyetään turvaamaan, Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt toteaa.
Hän arvostelee Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vuonna 2015 esittämää linjausta, jonka mukaan unioni ei laajene vuoteen 2019 ulottuvalla nykyisen komission kaudella.
Vaikka mikään hakijamaista ei vielä täyttänyt jäsenyyden ehtoja, Junckerin ilmoitus oli Bildtin mukaan omiaan lamaannuttamaan Balkanin maiden yhteiskunnallisia uudistuksia. Sillä taas saattaa olla vakavia heijastusvaikutuksia koko Eurooppaan.
– Länsi-Balkan on edelleen hauras vyöhyke, ja laajentumisprosessin pitkittynyt pattitilanne todennäköisesti rapauttaa Euroopan vakautta. Alkusyksyn 2015 pakolaiskriisi osoitti osaltaan, kuinka tärkeä alue on EU-maiden kannalta, Bildt sanoo arvostetun European Council on Foreign Relations -ajatushautomon (ECFR) julkaisemassa kirjoituksessa.
Keskustelu Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyydestä on aktivoitunut vuodenvaihteessa alkaneella Bulgarian EU-puheenjohtajakaudella. Bulgarian hallitus on nostanut asian yhdeksi puheenjohtajuutensa painopistealueista.
EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin suhtautuminen alueen valtioiden jäsenyyspyrkimyksiin on ollut varovaisen myönteinen.
Vanhat kiistat kompastuskivenä
Länsi-Balkanin maiden keskinäiset kiistat ovat Bildtin mukaan yksi vaikeimmista niiden EU-haaveita varjostavista teemoista. Erimielisyyksien ratkaiseminen on jäsenyyden ehdoton edellytys. Kroatia ja Slovenia toivat taannoin aluekiistansa mukanaan unioniin, eikä Brysselissä haluta nähdä vastaavaa enää toistamiseen.
Makedonia on käynyt koko itsenäisyytensä ajan EU-maa Kreikan kanssa sanasotaa valtion nimestä, ja Kreikka on sen vuoksi jarruttanut maan lähentymistä niin EU:hun kuin Natoon.
Nimikysymyksen ratkaiseminen lähikuukausien aikana on Bildtin mielestä kriittistä koko laajentumisstrategian kannalta, sillä edessä on myös useita todennäköisesti vaikeampia haasteita. Niihin kuuluu muun muassa Serbian ja Kroatian kiista 135 kilometriä pitkästä, Tonavaa myötäilevästä rajaosuudesta. Siihen odotetaan Bildtin mukaan ratkaisua viimeistään vuoden 2020 alkupuolella.
Kroatian ja Bosnian välillä on myös tiettyjä lopullista sinettiä vailla olevia rajaerimielisyyksiä. Montenegron kanssa Kroatia riitelee Kotorinlahden suulla sijaitsevan strategisesti tärkeän Prevlakan niemimaan ja sitä ympäröivän merialueen hallinnasta.
Kysymys Montenegron kanssa solmitun rajasopimuksen ratifioinnista Kosovon parlamentin on Bildtin mukaan yllättäen noussut yhdeksi alueen suurimmista ongelmista. EU on asettanut sopimuksen ratifioinnin ehdoksi Kosovon kansalaisille myönnettävälle viisumivapaudelle, mutta edes se ei toistaiseksi ole laukaissut tilannetta.
Venäjä hämmentää soppaa
Kahdenvälisistä kysymyksistä kaikkein kriittisin koskee Bildtin mukaan Kosovon ja Serbian suhdetta.
Serbiassa poliittinen mielipide ei Bildtin mukaan ole edelleenkään valmis hyväksymään Kosovon muodollista tunnustamista, mutta Kosovolle juuri se on luonnollisesti kynnyskysymys. Asia muodostaa jakolinjan myös EU:n sisälle, sillä viisi unionin jäsenvaltioista ei ole tunnustanut maan itsenäisyyttä.
– Kaikista pöydällä olevista asioista tämä tulee todennäköisesti olemaan kaikkein työläin. On lisättävä, että Venäjä tuskin pidättäytyy osoittamasta tukeaan Serbian kannalle, mikä tekee taistelun yleisestä mielipiteestä entistäkin vaikeammaksi, Bildt arvioi.
Venäjä on suhtautunut ehdottoman kielteisesti presidentti Martti Ahtisaaren suunnitelman pohjalta toteutettua Kosovon valvottua itsenäisyyttä. Liitettyään Ukrainalle kuuluvan Krimin omaan alueeseensa vuonna 2014 Venäjä pyrki kuitenkin käyttämään juuri Kosovoa todisteena siitä, että liittäminen ei rikkonut kansainvälistä oikeutta.
Jos Länsi-Balkanin pyrkimykset etenevät suotuisasti, Serbia ja Montenegro voisivat Bildtin mukaan olla EU:n jäseniä vuonna 2025. Keskinäisten kiistojen ratkaisemisen lisäksi se edellyttäisi myös maiden nopeaa etenemistä sisäisissä uudistuksissaan sekä sitä, että unioni katsoo itse olevansa valmis uuteen laajentumiskierrokseen.
– Ei ole täysin selvää, mitä komissio tarkoittaa sanoessaan, että unionin pitää olla vahvempi ennen kuin se voi olla suurempi. Tämä näyttää heijastelevan klassista epäröintiä, jonka mukaan laajentuminen voisi jotenkin laimentaa tai heikentää unionia, Bildt sanoo.
– On kuitenkin muistettava, että tähän mennessä jokainen laajentumiskierros on kohdannut sisäistä vastustusta samoin perustein. Silti unioni on tänään kiistattomasti vahvempi kuin [perustajavaltioiden] vanha kuuden Eurooppa.
Bildtin pitkäaikainen toiminta Balkanilla antaa hänen näkemyksilleen erityistä painoarvoa. Vuonna 1994 päättyneen pääministerikautensa jälkeen hän toimi muun muassa EU:n erityislähettiläänä entisen Jugoslavian alueella, Daytonin rauhanneuvottelujen puheenjohtajiston jäsenenä sekä YK:n pääsihteerin Balkan-erityisedustajana.
Nykyisin Bildt toimii yhtenä ECFR:n kolmesta puheenjohtajasta. ECFR:n neuvostossa istuu eurooppalaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan raskaan sarjan vaikuttajia, Suomesta muun muassa Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi ja Alexander Stubb.
