Työssäkäyvällä on usein yksi tai kaksi luottokorttia. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Kymmenen kuluttajaluottoa alkaa olla liikaa

Vuosittain uutta kuluttajaluottoa hakee suuri määrä ihmisiä, joilla on ennestään vähintään kymmenen luottoa ja niiden hoitamisessa pitkiä viiveitä.

Asiakastiedon mukaa keskustelu velkaantumisesta on ollut hyvin tunnepitoista ja esiin on nostettu ääriesimerkkejä, jotka eivät edusta koko kuvaa velkaantuneisuudesta.

– Tässäkin asiassa on muistettava, että osin kaikkia koskevaa lainsäädäntöä tehdään rajallisen joukon ongelmien ratkaisemiseksi. Jotta velkaongelmaisia todella voidaan auttaa ja ylivelkaantumista ehkäistä, on sen merkit havaittava.

Asiakastieto sanoo, että sen ylläpitämästä positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmästä saa melko tarkan kuvan siitä, millainen velkatilanne uutta kuluttajaluottoja hakevalla henkilöllä on.

Järjestelmän piirissä on tietoja tavallisista vakuudettomista kuluttajaluotoista, luottokorteista ja autorahoituksesta ja sen tiedoilla on vuosien saatossa tehty jo miljoonia luottopäätöksiä. Tänä vuonna järjestelmän tiedoilla tehdään arviolta puolta miljoonaa suomalaista luotonhakijaa koskevia päätöksiä.

– Näin monta luottoa ei tietenkään ole myönnetty. Tarjotusta luotosta, myyntikanavasta ja yrityksen luottopolitiikasta riippuen hylkäysprosentti saattaa nousta pitkälle yli viidenkymmenen. Ylivelkainen ja valmiiksi maksuvaikeuksissa oleva asiakas ei ole luotonantajankaan etu, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Pasi Asikainen Asiakastieto Groupista.

Hänen mukaansa työssäkäyvällä on usein yksi tai kaksi luottokorttia, ja jos henkilö esimerkiksi matkailee paljon, niitä voi olla useampikin.

– Auto on usein hankittu rahoituksella ja pankissa voi olla luotollinen tili. Ehkäpä keittiöremonttikin on teetetty vakuudettomalla kulutusluotolla. 4-6 kuluttajaluottoa ei siis vielä ole poikkeuksellinen tilanne. Ilman yllätyksiä ja harkitusti otettuna niiden hoitaminen yleensä sujuu vielä kivuttomasti, Asikainen toteaa.

Viive viestii kasvaneesta riskistä

Positiivisen tiedon jakamisjärjestelmän tietojen perusteella valtaosalla hakijoista luottoja on alle viisi ja he hoitavat niitä alun perin sovitulla tavalla. Hakijoista 40 prosentilla ei aiempia kuluttajaluottoja ole lainkaan.

– Tarkemmin on syytä tutkia sitä 4,5 prosentin hakijajoukkoa, jolla avoimia luottoja on yli kymmenen. Jo luottojen suurta lukumäärää voi jo pitää vaaran merkkinä, mutta tähän joukkoon tiivistyy muutenkin monivelkaantumisen ongelma. Näistä luotonhakijoista useammalla kuin joka toisella vähintään yksi luotto on ollut jo kaksi kuukautta tai pidempään hoitamatta, Asikainen kertoo.

Nämä henkilöt myös hakevat nopeasti uutta luottoa vanhojen päälle: valmiiksi velkaantuneista luotonhakijoista 14 prosenttia oli saanut uusimman luottonsa alle kuukausi sitten.

– Nämä hakijat on erittäin tärkeä tunnistaa, sillä heidän kohdallaan luottoriski on jo selvästi keskimääräistä korkeampi, Asikainen sanoo.

Kokonaisvelka lähes kaksinkertaistunut

Asiakastiedon ylläpitämään järjestelmään perustuva selvitys kertoo, että tällä hetkellä uutta luottoa hakevilla henkilöillä on ennestään keskimäärin 7 900 euroa kuluttajaluottoa. Tämä summa on ollut kasvussa, ja parissa vuodessa se on lähes kaksinkertaistunut.

Kasvua selittää Asikaisen mukaan kolme tekijää: yleinen velkaantumisen kasvu, tarjottavien luottojen euromääräinen kasvu ja jakamisjärjestelmässä mukana olevien luotonantajien lisääntyminen.

Kasvanutta lainamäärää velalliset ovat kompensoineet pidentämällä maksuaikoja, sillä kuukausittain luottojen lyhentämiseen käytetyt summat ovat vuodesta 2016 kasvaneet vain hiukan.

– Tämäkin luotonmyöntäjän täytyy huomioida. Jos luotonhakijan pienehkö maksuvara on sidottu vuosiksi eteenpäin, ei puskuria yllätysten varalle kerry. Silloin odottamaton meno voi vaarantaa asiakkaan koko talouden, Asikainen sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt