EU-lippu Brexitin vastaisessa mielenosoituksessa Lontoossa. LEHTIKUVA/AFP

Kylmän sodan jälkeen tapahtui virhe – Euroopan demokratia on uhattuna

Jos kansanvaltainen malli halutaan säilyttää, uhat on tutkijoiden mukaan otettava vakavasti, ja poliitikkojen on aika katsoa peiliin.

Euroopassa suhtaudutaan demokratiaan liian usein itsestäänselvyytenä, jonka arvoa ei täysin ymmärretä, eikä sen puolustamiseksi tehdä riittävästi töitä. Jos kansanvaltainen yhteiskuntamalli halutaan säilyttää, siihen kohdistuvat uhat on otettava vakavasti. Eurooppalaisilla poliitikoilla on vakavan itsetutkiskelun paikka, asiaa Carnegie Europelle kommentoineet tutkijat sanovat.

Centre for European Reform -ajatushautomon johtaja Ian Bond arvioi Euroopan toimineen liian lepsusti niin ulkoisia kuin sisäisiä vihollisiaan vastaan.

– EU:n virhe kylmän sodan jälkeisessä euforiassaan oli ajatella, että demokratian leviämistä ei voisi pysäyttää, pitkän uran Britannia ulkoasiainhallinnossa tehnyt Bond toteaa.

Virhearvion seurauksena EU ei hänen mukaansa ensinnäkään kiinnittänyt riittävää huomiota siihen, miten epädemokraattiset suurvallat ryhtyisivät suojaamaan omia järjestelmiään eurooppalaisilta normeilta ja arvoilta.

Toinen keskeinen erehdys oli hänen mielestään sellaisen mekanismin luominen, joka kylläkin edellytti EU:n jäsenyyttä tavoittelevilta mailta tiukkaa sitoutumista demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, mutta teki helpoksi niiden loukkaamisen, kun jäsenyys oli saavutettu.

– Tänä vuonna järjestettävien Euroopan parlamentin vaalien ja uuden Euroopan komission nimittämisen pitäisi olla tilaisuus nostaa esiin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajatukset demokratian puolustamiseen tarkoitettujen EU:n instrumenttien vahvistamisesta. Jos parlamenttiin valitaan nykyistä enemmän illiberaalien puolueiden edustajia, positiivisen muutoksen näkymät ovat kuitenkin karut, Bond sanoo.

Periaatteista ei saisi tinkiä

Disinformaation vastainen taistelu on ranskalaistutkija David Cadier’n mielestä hyvä esimerkki siitä, miten demokratiaa tulisi käytännössä puolustaa ja millaisia keinoja olisi syytä välttää.

– Ulkopuolinen sekaantuminen pyrkii horjuttamaan demokraattisia instituutioita kohtaan tunnettua luottamusta ja niiden legitimiteettiä, maineikkaassa Pariisin Sciences Po -yliopistossa työskentelevä Cadier sanoo.

Jos eurooppalaiset valtiot tulevat ruokkineeksi disinformaation herättämää hämmennystä, ilmaisevat heikkoutensa tai reagoivat hysteerisesti, ne saattavat hänen mukaansa tulla tahattomasti omalla toiminnallaan rapauttaneeksi yhteiskunnan sisäistä luottamusta ja siten edistäneeksi vihamielisten voimien tavoitteita.

– Useilla disinformaatiota koskevilla hankkeilla on ollut taipumus ilmentää aivan samanlaisia ideologisia ennakkoasenteita ja menetelmävirheitä, joita niiden olisi tarkoitus torjua, Cadier huomauttaa.

Hän korostaa, että vaikka eurooppalaista järjestelmää on suojattava nykyistä paremmin ulkopuoliselta sekaantumiselta, myös yhteiskuntien omaa sisäistä kriisinsietokykyä on syytä vahvistaa. Poliittiseen eliittiin kohdistuvasta epäluottamuksesta on hänen mukaansa kyettävä tekemään johtopäätöksiä. Demokratian puolustaminen ei saa tapahtua demokraattisten arvojen tai oikeusvaltioperiaatteen kustannuksella.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt