Neuvosto-Latvian 40-vuotisjuhlan postimerkki 1980.

Kyllä, ilman miehitystä Latvia olisi kuin Suomi

Taloushistorioitsijan mukaan venäläisväite miehityksen aikaisista suurinvestoinneista ei päde.

Latvialainen taloushistorioitsija Gatis Krumins on herättänyt Baltian maissa suurta huomiota kumoamalla neuvostoaikaista väitettä siitä, että Neuvostoliitto sijoitti Viroon, Latviaan ja Liettuaan paljon varoja miehitysvuosina 1940-91.

Aihe on yhä ajankohtainen, sillä maat vaativat Venäjältä korvauksia ja toisaalta Venäjällä yleinen narratiivi katsoo Neuvostoliiton rakentaneen maihin teollisuuden ja kehittäneen ne.

Deep Baltic -sivuston haastattelussa Gatis Kruminsilta kysytään vertailusta, jonka mukaan ilman neuvostomiehitystä Latvia ja Viro olisivat kehittyneet kuin Suomi. Krumins vastaa, että kyseessä on tietysti vaihtoehtoisen historian alue.

– Mutta jos vertaamme kolmea (Baltian) maata, niiden lähtökohtia ja miten kehityimme 1920- ja 1930-luvulla, voimme sanoa kyllä – todellakin voimme sanoa kyllä. Sillä joiltain osin kun Suomea ja Latviaa vertaa – esimerkiksi teollisuuden kehitystä, teollisuudessa aloittaneita yrityksiä ja vastaavia, koulutusjärjestelmiä, me kehityimme Suomea nopeammin, Gatis Krumins sanoo.

– Joten toisessa tilanteessa – tietysti ilman sotaa – voisin sanoa kyllä. Esimerkiksi jos mallinnamme jotenkin toisen tilanteen toiseen maailmansotaan: jos me esimerkiksi olisimme menettäneet osan aluettamme idässä, kuten Suomi, mutta suurin osa Latviaa olisi säilynyt itsenäisenä, on tietysti mahdollista että se olisi voinut olla paljolti kuten Skandinavia. Koska koulujärjestelmä oli hyvä, kehitimme energiavarojamme, meillä oli suhteet muihin maihin, hän jossittelee.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt