Vanha viisaus sanoo, että vaalit voitetaan ehdokashankinnalla. Täysien, mahdollisimman monipuolisten listojen kerääminen on puolueiden ykköstehtävä juuri nyt.
Laadimme vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen Ajatuspaja Toivossa Ehdokkaiden kaupunkikannatus -selvityksen. Siinä peilattiin ehdokaslistojen ja vaalituloksen välistä suhdetta yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Nyt raportti on uudestaan ajankohtainen, joten kerrattakoon tuloksia.
Havaitsimme aineiston pohjalta, että vihreiden tulos rakentui voimakkaasti nuorten ja SDP:n vastaavasti iäkkäämpien ehdokkaiden varaan. Ehdokasasettelu korreloi vaalitulokseen eli mitä tasaisempi ikärakenne on listalla, sitä tasaisemmin äänet jakaantuvat eri ikäryhmille. Poliittinen vuoropuhelu helpottuu, kun ainakin suurimmissa puolueissa on edustus kaikista eri ikäryhmistä.
Toinen huomio oli, että erityisesti kokoomuksen ja vihreiden kuntavaalikannatus painottui suurimpiin kaupunkeihin ja varsinkin nuorempaan ehdokasjoukkoon. Kaupungistumistrendi asettaa siis selvän haasteen muille puolueille; ehdokashankintatyö on erityisen tärkeää kasvavissa kaupungeissa ja oletettavasti niiden liepeillä. Huolestuttavin tilanne on keskustalla, joka on gallup-lukujen perusteella muutenkin lähdössä kuntavaaleihin altavastaajan asemasta.
Kävimme läpi myös ehdokasasettelun ja vaalituloksen sukupuolijakaumaa. Perussuomalaisten painotus miesten tulokseen oli erittäin voimakas – peräti 76 prosenttia puolueen äänistä kerääntyi miesehdokkaille. Onnistuvatko perussuomalaiset houkuttelemaan nyt listoilleen uskottavia naisehdokkaita ja löytämään sitä kautta uutta kannatuspotentiaalia? Tai kääntäen; saavatko muut puolueet kerättyä listoilleen naisnimet siten, että perussuomalaisten sukupuolijakauman vääristymä ei tulevissa vaaleissa tasaannu?
Naisehdokkaita oli enemmän nuorimmissa ikäryhmissä ja vähemmän vanhoissa. Ikäjakauma korjaantunee vuosien mittaan, mutta huomiota voi kiinnittää siihen, että nuoremmissa ehdokasjoukoissa on aiempaa parempi sukupuolten välinen tasaus. Näin tulevaisuuden päättäjiksi saadaan yhtä paljon miehiä ja naisia.
Kaikkein merkittävin havainto selvityksestämme oli se, että nuoria ehdokkaita oli selvästi vähemmän suhteessa siihen, mitä on heidän osuutensa äänioikeutetuista. Nuorten äänestysaktiivisuus on heikkoa, koska heille ei ole oman ikäryhmänsä ehdokkaita tarjolla. Nuorten ehdokkaiden asettaminen pitäisi nostaa ehdokashankinnassa etusijalle – suurimmissa opiskelijakaupungeissa nuoria äänestäjiä on suhteellisesti eniten.
Ehdokashankinta on merkittävä keino vahvistaa edustuksellista demokratiaa. Monipuoliset ehdokaslistat ovat edellytys sille, että vaalit kiinnostavat ja kansalaiset käyttävät äänioikeuttaan. Paras lista voittakoon.