Kuuma kysymys Naton avusta Suomelle: Viidettä artiklaa lievempiä turvatakuita ei ole

Kriisitilanteessa Naton ja Yhdysvaltojen intressi määrittelee, mitä apua Suomelle ja Ruotsille annetaan, Mika Aaltola sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan Naton varapääsihteeri Alexander Vershbow’n kannanotot ovat hyvä tilannekatsaus siitä, miten puolustusliitossa ja Yhdysvalloissa suhtaudutaan Suomeen ja Ruotsiin.

Vershbow totesi Lännen Median haastattelussa muun muassa, että Suomella olisi mahdollisuus osallistua Naton operaatioihin Itämeren mahdollisessa kriisitilanteessa. Hän myös linjasi, että Suomi saisi läheisenä kumppanina Natolta ainakin ”jonkinlaista apua” tositilanteessa.

– Vershbow erotteli tästä statuksesta selvästi viidennen artiklan Naton ytimen, jossa on sitouduttu auttamaan liittolaisia, Mika Aaltola huomauttaa.

Suomi ja Ruotsi kuuluvat Naton tehostetun kumppanuuden piiriin yhdessä Australian, Georgian ja Jordanian kanssa. Statuksen varsinaisesta merkityksestä on keskusteltu paljon.

– Natolla tai Yhdysvalloilla ei ole mitään intressiä heikentää viidettä artiklaa – että olisi olemassa jokin B-vaihtoehto, Aaltola muistuttaa.

Suomella olisi kumppanimaana Alexander Vershbow’n mukaan kriisitilanteessa kuitenkin mahdollisuus Naton 4. artiklan kaltaisiin konsultaatioihin.

Artikla kuuluu seuraavasti:

”Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.”

Mika Aaltola luonnehtii linjausta ”uudeksi elementiksi” suomalaiseen turvallisuuspolitiikan keskusteluun. Hänen mukaansa Vershbow’n kommentti avaa sitä, mitä tehostettu kumppanuus voisi tarkoittaa käytännössä kriisitilanteessa.

Yhteinen intressi

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kutsui haastattelua ”kumppanimaata kohteliaasti huomioivaksi puheenvuoroksi”.

– Suomi saisi epäilemättä apua, jos siitä olisi hyötyä antavalle osapuolelle. Tämä on johtopäätökseni historiasta. Olimme liittoutuneita tai emme, saamme apua, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle, Niinistö totesi Ilta-Sanomille.

Mika Aaltola on samoilla linjoilla.

– Kriisitilanteessa Naton ja Yhdysvaltojen intressi määrittelee, mitä apua Suomelle ja Ruotsille annetaan.

Hän muistuttaa, että suurin osa Nato-maista kuuluu myös Euroopan unioniin. Kriisitilanteessa tulisivat siten kysymykseen myös Lissabonin sopimukseen sisältyvät EU:n sisäiset turvallisuusvelvoitteet. Niiden merkitystä tosipaikan tullen on kuitenkin vaikea ennustaa.

Mahdollinen Nato-apu kumppanimaalle riippuu Aaltolan mukaan tilanteesta.

– Jos Suomen auttaminen on Yhdysvaltojen ja Itämeren valtioiden yleisessä intressissä, sitä apua myös varmasti tulee, hän arvioi.

– Intressien yhteensopivuus on se keskeisin syy, miksi Suomea autetaan – oli se sitten Naton ulkopuolella tai Natossa.

Minkälaista apua Suomi voisi sitten saada?

– Sen kaltaista apua tulisi, mitä on yhdessä harjoiteltu. Eli sellaista, mitä Suomi on halukas ja kykenevä vastaanottamaan, Mika Aaltola vastaa.

Aaltolan mukaan tehostetun rauhankumppanuuden piirissä suoritettu yhteinen harjoitustoiminta antaa osviittaa mahdollisen Nato-avun luonteesta.

Hänen mukaansa apu voisi luonnollisesti olla aseellista – mikäli Suomi on sellaista halukas ja kyvykäs vastaanottamaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt