X
SULJE MAINOS
Kyselyn vastaajista 44 prosenttia on käyttänyt itse jotain kuritusväkivallan muotoa. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Kuritusväkivalta ei ole kadonnut Suomesta

Tietoisuus kuritusväkivallan kieltämisestä on viime vuosina heikentynyt ja asenteet vaikuttavat koventuneen.

Kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo vuodesta 1984, mutta sitä käytetään silti yhä kasvatuskeinona, kertoo Lastensuojelun Keskusliitto selvitys Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021.

Tietoisuus ruumiillisen kurituksen kieltämisestä lailla on ollut Suomessa korkealla tasolla koko 2010-luvun ajan, mutta selvityksen perusteella se on nyt hieman heikentynyt. Tällä hetkellä 90 prosenttia suomalaisista tietää, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla, kun vuonna 2017 sen tiesi 95 prosenttia. Tietoisuus on heikentynyt erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä.

Myös asenteissa kuritusväkivaltaa kohtaan on nähtävissä muutos sallivampaan suuntaan. Kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä kasvatuskeinona piti 14 prosenttia vastaajista, ja täysin eri mieltä asiasta olevien osuus on pienentynyt. Kuritusväkivalta myös nähdään vähemmän haitallisena lapselle kuin aiemmin.

Vastaajista 44 prosenttia on käyttänyt itse jotain kuritusväkivallan muotoa. Erityisesti kovakouraisen kiinni tarttuminen tai retuuttaminen on selvityksen perusteella lisääntynyt viime vuosina, ja jopa 32 prosenttia vastaajista vastasi tehneensä sitä usein tai joskus. Tukistamista on käyttänyt viidennes vastaajista.

– Suurin osa suomalaisista ei edelleenkään pidä lapsiin kohdistuvaa ruumiillista kurittamista hyväksyttävänä edes poikkeustapauksissa, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta.

– On silti huolestuttavaa, että asenteissa ja tietoisuudessa on havaittavissa tällainen muutos. Emme tiedä, onko se seurausta koronapandemiasta vai muusta, mutta on tärkeää, että siihen kiinnitetään huomiota, hän sanoo.

Miesten ja naisten asenteissa on eroja. Miehet suhtautuvat keskimäärin naisia hyväksyvämmin kuritusväkivaltaan, ja heidän asenteensa ovat myös muuttuneet sallivammiksi. Miehet ovat myös saaneet naisia useammin itse osakseen kurittamista lapsena.

Oma tausta vaikuttaa selvästi vanhempien asenteisiin ja toimintaan kasvattajana. Vastaajista 62 prosenttia kertoi itse kokeneensa kuritusväkivaltaa lapsena. Ne, joilla oli omaa kokemusta kurittamisesta, suhtautuivat kuritusväkivaltaan hyväksyvämmin (24 %) ja käyttivät sitä enemmän (51 %).

Kuritusväkivalta muodostaakin usein ylisukupolvisen ketjun, joka on pystyttävä katkaisemaan. Asenteilla on suuri merkitys, sillä niistä vanhemmista, jotka hyväksyvät ruumiillisen kurittamisen, 65 prosenttia on myös käyttänyt sitä.

– Vanhemmat tarvitsevat nykyistä enemmän matalan kynnyksen apua, tietoa ja tukea kasvatustilanteisiin. On tärkeää, että vaikeitakin asioita voidaan ottaa puheeksi avoimesti ja rehellisesti. Lisäämällä tietoisuutta kannustavasta kasvatuksesta, myötäelävää suhtautumista ja toivon näkökulmaa voimme jatkossa kasvattaa lapsiamme hellemmin käsin, sanoo Paasivirta

Kysely toteutettiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa ja siihen vastasi 1 011 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. Tiedonkeruu toteutettiin 18.2.–2.3.2021.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt