Verkkouutiset

Kuntien velka kasvaa – ”markkinoille muut kuin ydintehtävät”

Ekonomistien mukaan kuntien tehtäviä on lisätty kestävyysvajeesta ja talousongelmista huolimatta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kuntien heikkenevä taloustilanne on herättänyt keskustelua tehtävien karsinnasta tai mittavista rakenteellisista uudistuksista.

Verkkouutisten haastattelemien ekonomistien mukaan ongelma tuskin ratkeaa vain valtionapua kasvattamalla.

– Paikallishallinnon velka on voimakkaassa kasvussa. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Veronkorotusten tie on loppuun käyty ja pikemminkin välitöntä verotusta tulisi alentaa. Avaimeksi tulee kuntien menopuoli, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Kuismasen mukaan kunnat tuottavat tällä hetkellä ”kaikkea maan ja taivaan välillä”. Hän rajaisi tehtävät vain niihin, jotka ovat hyvinvointivaltion ytimessä eli koulutukseen, sosiaali- ja terveyspuoleen sekä kunnan tehokkaaseen hallintoon.

– Ne tekijät, jotka eivät kuulu kunnan ydintehtäviin, voidaan jättää markkinoiden hoidettaviksi. Kuntien menopuolta lisää myös halukkuus haalia itselleen taloudellista toimintaa erilaisten kuntien omistamien yhtiöiden kautta. Tämä on tehoton tapa toimia, Mika Kuismanen toteaa.

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen hakisivat säästöjä tehtävien vähentämisen kautta.

– Suomessa lisättiin 2000-luvulla paljon tehtäviä vielä sen jälkeenkin, kun kestävyysvaje ja kuntatalouden ongelmat tunnistettiin, Kangasharju sanoo.

– Kunnille viimeisen kymmenen vuoden aikana määrätyt uudet tehtävät pitäisi perata läpikotaisin ja miettiä uudemman kerran, ovatko ne kaikki todella välttämättömiä. Maksullisuuden lisäämistä voitaisiin miettiä. Vähintäänkin asiakkaalle pitäisi kertoa hänen saamansa palvelun todellinen hinta sekä hänen itse maksamansa asiakasmaksu, Pasi Sorjonen toteaa.

Uudet velvoitteet kärjistävät tilannetta

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen varoittaa palvelujen karsimisen vaikutuksista, sillä kuntien vastuulla olevat peruspalvelut ovat jo nyt usein alimitoitettuja.

– Kunnissa eletään liiaksi kädestä suuhun, eikä tehdä aktiivisesti pitkän aikavälin suunnitelmia palvelujen kysynnän hallitsemiseksi. Tosin tilannetta pahentavat entisestään aina vain uudet velvoitteet, jotka lisäävät kuntien lakisääteisten palvelujen taakkaa, Elina Pylkkänen sanoo.

Hänen mukaansa sote-uudistukseen liittynyt sählääminen aiheutti kunnissa erilaisia varustautumistoimenpiteitä, kuten investointeja sairaalarakennuksiin. Osa kunnista piti sote-sektorin kehittämisen jäissä odottaessaan massiivista uudistusta.

– Kaikkein tärkeintä sote-sektorilla olisi sekä kuntatalouden että kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ennaltaehkäisevän toiminnan merkittävä lisääminen. Silloin palvelujen kysyntä vähenee ja väestön terveydentila ja toimintakyky paranee, Pylkkänen pohtii.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)