Potilas ottaa vuoronumeron terveysasemalla Helsingisssä. LEHTIKUVA / MILLA TAKALA

Kuntien välillä suuria eroja sote-palveluissa ruotsiksi Uudellamaalla

Eniten kritiikkiä ruotsinkielistä palveluista annettiin niissä kunnissa, joissa on vähän ruotsinkielisiä.

Uudenmaan maakunnan organisaatiota ja palveluita valmisteleva Uusimaa 2019 -hanke on selvittänyt asukaskyselyllä ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta Uudellamaalla.

Kyselyyn vastanneista ruotsinkielisistä uusmaalaisista 97 prosenttia tiesi, että heillä on lain mukaan oikeus saada sosiaali- ja terveyspalvelunsa ruotsiksi. Lisäksi 81 prosenttia piti tärkeänä, että he voivat asioida ruotsinkielisen henkilökunnan kanssa.

Vastaajista 52 prosenttia sai palvelua hoitohenkilökunnalta ruotsin kielellä, mutta kuntien väliset erot olivat suuret. Raaseporissa 88 prosenttia sai palvelua ruotsiksi, mutta Espoossa vain alle 27 prosenttia.

Tietoa ja hoitomääräyksiä sai ruotsiksi 53 prosenttia. Raaseporissa heitä oli 83 prosenttia, kun taas Helsingissä vain 39 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien asukkaat antoivat ruotsinkielisille palveluille alhaisemman arvosanan kuin asukkaat läntisellä ja itäisellä Uudellamaalla. Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 3 asteikolla 1–5.

Tyytyväisimpiä ruotsinkielisiin palveluihin oltiin Inkoossa, Sipoossa ja Raaseporissa. Eniten kritiikkiä ruotsinkielistä palveluista annettiin niissä kunnissa, joissa ruotsinkielisten osuus on pieni.

Toisaalta ruotsinkielisiin palveluihin oltiin tyytymättömiä myös kunnissa, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, kuten Espoossa ja Kirkkonummella. Espoossa moni ruotsinkielinen asukas ilmoittaa, että puhelinajanvaruksen kautta jätetyt soittopyynnöt toteutetaan usein suomeksi.

Helsingissä ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut on keskitetty tiettyihin palvelupisteisiin. 55 prosenttia kyselyyn vastanneista helsinkiläisistä oli käyttänyt näitä palveluita. Asiakastyytyväisyys oli 3,8. Ruotsinkielisiä palvelupisteitä hyödyntävät erityisesti iäkkäämmät asiakkaat.

Toukokuussa sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1 813 henkilöä. Vastauksia saatiin kaikista Uudenmaan kunnista lukuun ottamatta Askolaa, Myrskylää ja Pukkilaa.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Uudenmaan liittoon kuuluvien 26 kunnan ruotsinkieliset 16 vuotta täyttäneet. Noin 72 prosenttia vastaajista oli naisia.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt