Kuntien itsehallinto ja olemassa olon oikeutus perustuu taloudelliseen itsenäisyyteen ja toimiviin peruspalveluihin. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Heljä Misukka: Kuntien tilannekuva synkkenee ilman ripeitä toimia

Enontekiö, Halsua, Hirvensalmi, Juupajoki, Kuhmoinen, Kustavi jne.

Vaikka ollaan vasta aakkosten alkupäässä, vastaan on tullut jo useita kuntia, joissa ei syntynyt edes kymmentä lasta viime vuoden aikana. Luhangalla ei syntynyt yhtään ainutta.

Tilanne on tiedetty jo pitkään, mutta vasta entisestään heikkenevän syntyvyysennusteen ja valtiovarainministeriön kuntien tilannekuvasta julkaiseman raportin myötä karmaisevat faktat ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen.

Olisiko sittenkin pitänyt hoitaa se kuntauudistus aikanaan loppuun, saattaa moni poliitikko miettiä ja ihan syystä. Itse vastaan kyllä olisi. Kuntien itsehallinto ja olemassa olon oikeutus perustuu taloudelliseen itsenäisyyteen ja toimiviin peruspalveluihin. Mutta kun työikäinen väestö kaikkoaa, eikä lapsia synny, ei talous ole kestävällä pohjalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä jollain aikavälillä maakuntien hoidettavaksi, ei kuihtuvassa kunnassa kohta ole edes sitä ainoaa peruskoulua. Siksi kuntien olisi saatava taloutensa terveelle pohjalle jo ennen sote-uudistusta.

Kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta alkaa olla viime hetket toimia. Jo nyt palvelujen yhdenvertaisuus on heikko, koska monilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia tai tahtoa panostaa siihen ja alan lainsäädäntö on väljä. Se sallii suuret erot mm. opetuksen määrässä, opetusryhmien koossa, oppimisen tuen toteutumisessa, kielivalikoimassa ja digitalisaatiossa. Laajemmin vieraita kieliä opiskellaan enää kasvukeskuksissa.

Keskittyminen suuriin kaupunkeihin jatkuu ja vajaat 30 kaupunkia pitää yllä muita kuntia verotulojen tasausjärjestelmän kautta, vaikka niillä itselläänkin on suuret palvelutarpeet väestönkasvun vuoksi. Kuihtuvat kunnat puolestaan keksivät epätoivoisina kaikenlaisia keinoja, joilla nuori väestö jäisi kotikonnuilleen. Jotkut siinä myös onnistuvat, kuten Kustavi, joka on sinnikkäästi pitänyt veroäyrin kurissa ja tarjoaa varhaiskasvatuksen maksutta. Näin lapsiperheitä on saatu houkuteltua kuntaan.

Mutta suuri kysymys on lopulta se, miten yhdenvertaiset palvelut taataan kaikissa kunnissa, eikä vain niissä 20-30 kunnassa, joihin väki pakkautuu ja talous kantaa. Vai onko se edes mahdollista? Jos kunnan työllisyys on heikko, tulotaso alhainen ja veroprosentti jo valmiiksi korkea, ei kunnallisveron nosto ole enää keinovalikoimassa. Lasten vähetessä koulun ylläpito muutamalle lapselle on suhteessa entistäkin kalliimpaa. Ja niin edelleen.

Kuntaministeri on väläyttänyt, että kuntien tehtävät saattavat eriytyä siten, että kaikilla kunnilla ei olisi enää samoja tehtäviä. Tätä vaihtoehtoa on syytä vakavasti miettiä. Mutta mihin peruskoulun ylläpito voidaan kunnasta siirtää, jos alueen kaikilla kunnilla on samoja ongelmia? Luotetaanko vapaaehtoiseen yhteistyön tiivistymiseen vai onko hallituksella rohkeutta tarttua asiaan ripeästi? Suoraan sanoen mihin tarvitaan kuntaa, jolla ei ole velvollisuutta tarjota peruspalveluita? Ei mihinkään tietenkään.

Kuten VM:n raportti tiivistää, heikkenevä kuntatalous, pienevät ikäluokat ja osaavan työvoiman saatavuus tulevat vaikeuttamaan entisestään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämistä pienissä kunnissa. Nyt tarvittaisiin voimakkaita toimia, kehittämisotetta, yhteistyön tiivistämistä ja kykyä tarkastella rahoitusmalleja uudelleen.

Kuntavaaleihin on enää reilu vuosi ja päätökset vaikeutuvat vaalien alla. Hallitukselta odotetaan ripeitä toimia ja linjauksia huhtikuisessa kehysriihessä.

Heljä Misukka

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt