Marko Kilpi (vas.) ja Mari-Leena Talvitie (oik.). LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Kuntien ahdinko huolestuttaa: Miksi hallitus ei kuuntele?

Kuntien valtionosuusjärjestelmästä toivotaan yksinkertaisempaa ja kannustavampaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitien mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmää tulisi uudistaa.

Mari-Leena Talvitie kuvaa kuntien talousahdinkoa todella vaikeaksi. Vaikka työllisyysaste nousi edellisellä hallituskaudella 68 prosentista 72 prosenttiin, ei hyvä kehitys Mari-Leena Talvitien mukaan enää näy kuntien kassassa.

Talvitien mukaan nyt tarvittaisiin ”kannustimia, joustoja ja kokeiluja”.

– Joistain tehtävistä kunnat voisivat luopua ja osaa hoitaa yhdessä. Suurin osa kunnista haluaa osallistua työllisyyskokeiluun. On tärkeää, että kunnissa uudistetaan rakenteita ja toimitaan ketterämmin, Talvitie kertoo Verkkouutisille.

– Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei ole aikaa suunnitella sote-hallintoa vaan keskittyä hallintokeskeisyyden sijaan kuntalaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Kansanedustajan mukaan valtion pitäisi osoittaa tähän kaikkeen kunnille kannustimia, oli kyse sitten työllisyyskokeilusta, ympäristöasioista tai ennaltaehkäisevistä toimista.

– Niiden kautta kunnille syntyy myös rahallinen motivaatio hoitaa ja ratkoa erityisesti sote-puolen palvelunkasvua.

Talvitien mukaan hallitus toimii kuitenkin toisin. Hänen mukaansa ”Se lisää tehtäviä, mutta ei rahaa.”

– (Pääministeri Sanna) Marinin (sd.) hallitus lisää kuntien vastuuta ja velvoitteita niin varhaiskasvatus, opetus- kuin sote-puolella. Näistä suurimpana oppivelvollisuusiän nosto ja vanhuspalvelulain uudistukset, jotka molemmat ovat kunnille satojen miljoonien eurojen lisät. Miksi hallitus ja opetusministeri ei kuuntele, mitä opettajat ja rehtorit sekä kuntapäättäjät ovat mieltä oppivelvollisuusiän nostosta?, Talvitie ihmettelee.

– Lisäksi hallitus maksoi kunnille joulurahoina vos-ennakkoa. Se oli kuin hölmöläisen peiton jatke, koska se oli siirto tämän vuoden kuntien valtionosuuksista, lähes 250 miljoonaa euroa (44e/asukas/kunta). Tuo on siis pois kuntien kassasta tänä vuonna, Talvitie jatkaa.

Osassa kuntia on jo ajauduttu tilanteeseen, jossa kuntien veropohja ja verokehityksen suunta ei välttämättä enää käänny, vaikka kunnallisveroprosenttia nostettaisiin. Koko kuntasektorilla tulojen ja menojen epäsuhdan arvioidaan valtion talousarvioesityksessä olevan yli kaksi miljardia euroa.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen (sd.) esitti aiemmin tällä viikolla Verkkouutisille antamassaan haastattelussa, että pitkällä aikavälillä verotusta pitäisi pystyä uudistamaan niin, että kunnallisveron nimellisen ja toteutuneen veroprosentin välistä eroa saataisiin tasattua. Käytännössä tämä tarkoittaisi puuttumista kunnallisveron vähennysjärjestelmään, jolloin veroprosentti voisi myös pienituloisimpien osalta nousta.

Mari-Leena Talvitien mukaan todellisen veroasteen ja nimellisen veroprosentin välistä eroa tulisi kaventaa ensisijaisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.

– Sen on oltava yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja kannustavampi. Sitä kautta kunnallisverojen kertymät ovat oikeudenmukaisempia ja ohjaavampia, Talvitie sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt