Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että kuntien mahdollisuuksia toimia markkinoilla pitää kaventaa, eikä kunnilla pidä olla mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Kuntayhtiöitä vaaditaan pois markkinoita häiritsemästä

Elinkeinoelämän järjestöt vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille.

Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät katsovat kannanotossaan, että kuntayhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yritystoiminta haittaa talouskasvua ja vääristää markkinoiden toimintaa.

– Liian laajalle levinnyt toimintatapa hidastaa ulospääsyä koronapandemian aiheuttamasta kuopasta, elinkeinoelämän neljä suurinta järjestöä sanoo yhteisessä kannanotossaan.

– Pitäisi arvioida tarkasti, minkälaista yritystoimintaa kuntien on tarkoituksenmukaista harjoittaa. Jos kunnat päättävät toimia markkinoilla, tulisi kilpailuneutraliteetista huolehtia, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä. Verovaroin rahoitettu toimija voi harjoittaa liiketoimintaa ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin tai ilman systemaattista kilpailutusta.

– Veronmaksajat takaavat viime kädessä kuntayhtiöiden riskit. Se ei ole reilua, koska yksityisten kilpailijoiden riskit kaatuvat yksittäisten yrittäjien harteille, muistuttaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Uusi raportti tukee vaatimuksia

Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään Kuntien liiketoiminta -raporttiin (.pdf-tiedosto). Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista.

Raportin mukaan kunnat harjoittavat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100 kuntayhtiötä. Kunnat omistavat ja operoivat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä, kiinteistönhuoltoa tarjoavia yrityksiä sekä taloushallinnon palveluita.

Erityisesti kilpailua haittaa kuntien mahdollisuus kiertää hankintalakia ja ostaa vain osittainkin omistamiltaan yhtiöiltä tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta.

– Joillakin kunnilla on käytössään ohituskaista, jota kilpailijoilla ei ole. Siksi muut voivat yrittää myydä samalle asiakkaalle vain takamatkalta. Kilpailun puute aiheuttaa tehottomuutta, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kilpailutus pakolliseksi

Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että kuntien mahdollisuuksia toimia markkinoilla pitää kaventaa, eikä kunnilla pidä olla mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta.

Järjestöt esittävät, että kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. Muutos ei estäisi sidosyksiköitä myymästä palveluitaan omistajilleen eli kunnille. Muutos estäisi kuitenkin myymisen ilman kilpailutusta. Näin myös yksityisillä yrityksillä olisi mahdollisuus tarjota ja kilpailun hyödyt saataisiin käyttöön.

– Kilpailu lisää tehokkuutta verorahojen käyttöön ja edistää innovaatioita. Tarvitaan muutoksia, joilla vähennetään kuntien liiketoimintaa ja lisätään yksityisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten palveluiden tuotantoon, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Järjestöt esittävät myös, että kuntien on erotettava palvelutuotannossaan palveluiden järjestäjä- ja tuottajatahot. Samassa yhteydessä julkista palveluntuotantoa on avattava yrityksille ja monituottajuus on otettava laajemmin käyttöön.

Lisäksi järjestöt vaativat sääntelyn kiristämistä. Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset on järjestöjen mukaan otettava käyttöön myös kilpailuneutraliteetti- ja hankintalain rikkomuksissa. Kilpailuviranomaisen toimivaltaa pitää laajentaa kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt