Kokoomuksen on uskallettava olla Suomen johtava porvaripuolue. Se onnistuu vain palauttamalla kokoomus perinteiselle oikeistolaiselle linjalle. Muiden puolueiden peesaamisen on loputtava.
Kyky itsekritiikkiin on viisauden alku. Olen jo pitkään puhunut sen puolesta, että kokoomuksen tulisi tarkistaa kurssia ja palata takaisin juurilleen kansalliseksi, aidosti isänmaalliseksi, avoimeksi ja vastuulliseksi puolueeksi. Kuntavaalien alla tunne linjan terävöittämisen välttämättömyydestä on entisestään vahvistunut. Jos puolueemme haluaa takaisin kansakunnan paalupaikalle, linjan on kirkastuttava ja selkärangan pysyttävä suorana.
Ilman periaatteita ja arvoja päätöksentekijä on kuin kompassi ilman neulaa. Tämä ei kuitenkaan poista päätöksentekijän vastuuta omien näkökantojensa tarkistamisesta silloin, kun havainnot ja tutkittu tieto sanovat toista. Mieltä on voitava muuttaa, kun tieto asioista lisääntyy. Sama pätee puolueeseen ja nyt kokoomuksen onkin uskallettava rohkeasti reivata kurssia.
Porvaripuolueen arvopohjasta vallitsee jäsenistön keskuudessa kentällä käymieni keskustelujen perusteella laaja konsensus. Nykyistä punavihreitä kosiskelevaa tuuliajoa karsastetaan ja kokoomuksen toivotaan palaavan juurilleen. Poliittinen päätöksenteko ei voi perustua pelkkään tarkoituksenmukaisuuteen tai leimakirveiden pelkoon. Vain vahvoihin arvoihin pohjautuvat päätökset kestävät aikaa.
Pelkän juhlapuheen asemesta arvojen tulee näkyä myös teoissa. Poliitikko tarvitsee sisäisen arvokompassin – silloin arvot näkyvät teoissa. Minun arvojani ovat yksilön vapaus ja vastuu, länsimainen liberaali demokratia, oikeusvaltioperiaate ja kaikille kuuluvat ihmisoikeudet.
Määrittelen itseni liberaalikonservatiiviksi, koska en näe mielekkääksi ajatella kaikista asioista joko-tai vaan pikemminkin sekä-että. Suurin osa politiikan kysymyksistä sijaitsee harmaalla alueella. Liberaalikonservatismi on moraalinen kompassi, selkäranka, johon kelpaa nojata ja jonka mukaan rakentaa tulevaisuutta.
Menneet polvet ovat taistelleet tämän maan vapaudesta, he ovat halunneet oman, itsenäisen valtion, vakaan, turvallisen ja kestävän yhteiskunnan itselleen, lapsilleen ja lapsenlapsilleen elää ja tehdä työtä. Tätä historiaa, tätä perintöä, kokoomuksen tulee vaalia. Se pitää säilyttää, kuten suomalaisille tärkeä luontokin. Tämä on kansakunnan linja: konservatismi, johon sisältyvät klassisen liberalismin parhaat puolet, yksityisomistus, yritteliäisyys, markkinahenkisyys, yksilönvapaudet, ihmisarvo ja yhdenvertaisuus.
On totta, että joskus vaalivoitto tulee ajanmukaisia tuulia haistelemalla ja muotivillityksiä seuraamalla. Kokoomus ei kuitenkaan voi säilyttää uskottavuuttaan, jos se alkaa yhä enenevissä määrin jäljitellä punavihreiden puolueiden ohjelmia ja harrastaa salailua, kabinettipolitikointia ja ikävää mediapeliä. Sellaisen hyödyt ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia, kun taas haitat ovat massiiviset: uskottavuus menee ja kuten näkyy, perussuomalaiset korjaavat potin. Olen pitkään tästä puhunut ja rajapinta-analyysit osoittavat sen todeksi. Kentän ääni on sen kertonut jo vuosia, nyt olisi viimeistään syytä ottaa se vakavasti.
Minun kokoomukseni haluaa säilyttää kaiken sen hyvän, jonka menneet polvet ovat rakentaneet ja meille jättäneet. Minun kokoomukseni haluaa korjata ne virheet, jotka nykypolvet ovat tehneet, ja joiden aiheuttamaa kuohuntaa, turvattomuutta ja epävakautta en halua sälyttää tulevien polvien harteille.
Minun Helsinkini on avoin, turvallinen ja viihtyisä – meille kaikille. Avoimuus tarkoittaa sitä, että Helsinkiin on voitava helposti muuttaa tekemään töitä. Tämä pätee niin maan sisäiseen kuin muualta tänne suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Helsinki tarvitsee osaajia ja veronmaksajia.
Suomi on hyvä maa, Helsinki hyvä kaupunki. Pidetään ne sellaisina. Turvallisuus on otettava kaikessa päätöksenteossa jatkuvasti huomioon. Nykyään esiintyy huolestuttavia ilmiöitä, kuten raakaa väkivaltaa ja nuorisorikollisuutta, jotka ovat suoraan epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan, sosiaalisen eriytymisen ja syrjäytymisen seurausta. Asiaan voi ja pitää vaikuttaa myös kuntatasolla. Yhden oikeus on toisen velvollisuus ja velvollisuuksista täytyy pitää kiinni siinä missä oikeuksistakin. Ei ole yhtä ilman toista.
Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja puhtaasta luonnosta. Ne ovat myös Helsingin brändivaltti tulevaisuudessa. Kaupungin on pidettävä huolta siitä, että se on vetovoimainen osaajien silmissä. Vain huolehtimalla Helsingin viihtyisyydestä voimme houkutella kaupunkiin veronmaksajia. Yksityisautoilua ja -yrittämistä ei pidä haitata vaan helpottaa. Talous on kaupungin ja maan selkäranka.
Mikään puolue ei yksinään voi ratkaisevasti nykymenoon vaikuttaa. On osattava liittoutua ja jos haluamme aidosti oikeistolaista politiikkaa, punavihreiden kanssa se ei onnistu. Suomi tarvitsee toimivan oikeistokoalition, joka laittaa asiat kuntoon, eikä sellaista nykyisessä poliittisessa tilanteessa voi muodostaa ilman sekä kokoomusta että perussuomalaisia. Kyse onkin siitä, kumman puolueen vetovastuulla se tehdään. Kuntavaaleissa kokoomuksella on realistiset mahdollisuudet ottaa johtoasema takaisin.
Minun kokoomukseni yhdistää kansalaisia perinteisten hyvien arvojen alle, pelkäämättä sellaisia uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä näiden perinteisten hyvien arvojen säilymiselle. Minun kokoomukseni on Suomen johtava porvaripuolue.
