Sote-uudistuksessa tulevien hyvinvointialueiden rahoituspohja vaarantuu, jos työnantajaorganisaatiot joutuvat yhteensovittamaan palkkansa korkeimpien palkkojen mukaan, KT Kuntatyönantajat ja Sairaanhoitopiirien johtajat ry toteavat.
Palkkojen yhteensovitus eli harmonisointi niin sanottuun kärkipalkkaan nostaa julkishallinnon kustannuksia vähintään 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos hyvinvointialueille ei osoiteta täysimääräisesti kohdennettua rahoitusta palkkaharmonisaation toteuttamiseen, on alueellisten palvelujärjestelmien kantokyky vakavasti uhattuna.
Sote-uudistuksessa kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy yli 210[nbsp]000 työntekijää ja viranhaltijaa hoitamaan hyvinvointialueiden tehtäviä. Näistä noin 175[nbsp]000 siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Palkkatasot samoissakin tehtävissä vaihtelevat suuresti, koska jokainen kuntatyönantaja on maksanut tehtäväkohtaista palkkaa oman palkkausjärjestelmänsä mukaisesti.
Kunta-alan organisaatiot ovat yhteensovittaneet palkkoja työnantajien yhdistymisten yhteydessä jo vuosia. Harmonisaatiosta on syntynyt yksittäisten tapausten kautta jo oikeuskäytäntöä, joissa tulkitaan muun muassa perustuslain sekä työ- ja virkalainsäädännön yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.
Tälläkin hetkellä vireillä on useita ammattijärjestöjen nostamia erimielisyyksiä palkkojen harmonisoinnista organisaatiomuutoksissa. Erityisesti laaja-alaisia sote-kuntayhtymiä vaaditaan harmonisoimaan palkat kunkin ammattiryhmän kärkipalkkoihin kahdessa vuodessa.
– Niitä organisaatioita, jotka ovat edelläkävijöinä luoneet tietä valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti, ei tule rangaista luomalla niille käytännössä mahdotonta kustannuspainetta ilman erillisrahoitusta, KT Kuntatyönantajat ja Sairaanhoitopiirien johtajat ry sanovat.
Muutoskulujen suuruutta vielä vaikea arvioida
Hallituksen sote-esityksessä on arvioitu, että kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, jos palkat harmonisoidaan keskipalkkaan eli mediaaniin.
Hallituksen esityksen mukaan kustannusten arvioidaan nousevan noin 560 miljoonaan euroon vuodessa, jos palkat harmonisoidaan korkeimman kymmenyksen mukaan. Esityksessä on huomioitu, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja HUS eivät liity yhteen muiden työnantajayksiköiden kanssa.
Kuntatyönantajien ja Sairaanhoitopiirien johtajien mukaan hallituksen arvio sisältää paljon epävarmuustekijöitä, eikä kustannuksia voi vielä arvioida luotettavasti.
– Integroitujen kuntayhtymien kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että harmonisoinnista tulee merkittävästi hallituksen esityksessä arvioitua kalliimpi.
Työvoimakustannusten nousu voi olla niin suurta, että se uhkaa koko sote-uudistuksen kustannusten kehitykselle asetettuja tavoitteita ja lisää kohtuuttomasti julkisen talouden kustannuksia.
– Alueet eivät saa joutua tilanteeseen, jossa ne joutuvat leikkaamaan väestön jo niukoista lakisääteisistä palveluista kompensoidakseen harmonisaatiosta aiheutuneet kustannukset. Väestö ei saa joutua palkkaharmonisaation maksajaksi, sanovat KT Kuntatyönantajat ja Sairaanhoitopiirien johtajat ry.
Erillislainsäädännölle suuri tarve
KT on esittänyt mallin, jolla yhteensovittamisesta aiheutuvia kuluja rajoitettaisiin. Kenenkään palkkaa ei hyvinvointialueille siirtymisen johdosta alennettaisi, mutta yhteensovittaminen tapahtuisi keskimmäisen palkan eli mediaanin tasolle vaativuusryhmittäin.
– Ne palkansaajat, joille muodostuisi ylimenevä osa, säilyttäisivät sen niin kauan kuin tehtävä pysyisi samana. Tällainenkin harmonisaatio nostaisi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yleistä ansiotasoa.
KT ja sairaanhoitopiirit pitävät välttämättömänä, että palkkojen yhteensovittamista rajattaisiin erillislainsäädännöllä ja siihen varataan riittävän pitkä siirtymäaika. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä tällaista esitystä ei ole.
– Palkkaharmonisaation maksajan pitäisi olla selvillä ennen sote-uudistuksen hyväksymistä eduskunnassa, tai koko uudistuksen toteutuminen voi olla vaarassa, KT Kuntatyönantajat ja
Sairaanhoitopiirien johtajat toteavat.
