Tilastokeskuksen mukaan tehdyn työtunnin kustannukset nousivat huhti–kesäkuussa valtiosektorilla 2,3 prosenttia ja kuntasektorilla 4,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Kustannusten nousu johtui pääosin ennakkopidätyksen alaisten palkkojen ja palkkioiden kasvusta. Kuntasektorilla kustannuksia nosti myös tehtyjen tuntien lukumäärän lasku.
Vuoden 2019 toisella neljänneksellä työpäiviä oli yksi vähemmän kuin vuoden 2018 vastaavana ajankohtana. Työpäivien määrän väheneminen vaikuttaa tavallisesti työvoimakustannusindeksissä kustannusten nousemiseen.
Ansiotasoindeksi nousi valtiolla 3,4 prosenttia ja kuntasektorilla 3,8 prosenttia.
Yksityisellä sektorilla työvoimakustannukset nousivat 1,2 prosenttia ilman tulospalkkioiden kaltaisia kertaluonteisia palkkaeriä. Huhti-kesäkuussa ansiotasoindeksi nousi 2,2 prosenttia.
Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään.
Tehty työaika sisältää sunnuntai- ja ylityötunnit, muttei palkallisen vapaan tunteja, kuten vuosilomien, arkipyhien tai palkallisen sairauspoissaoloajan tunteja.
Tehdyn työtunnin kustannukset nousivat huhti–kesäkuussa valtiosektorilla 2,3 % ja kuntasektorilla 4,3 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kustannusten nousu johtui pääosin ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja palkkioiden kasvusta. https://t.co/buLDRTBIcM #palkka
— Tilastokeskus (@Tilastokeskus) September 6, 2019
