”Kuntapuolueen” edustajien osuus kansanedustajista nousi viime hallituskauden 80 prosentista 86 prosenttiin.
Kunnanvaltuutettuina toimivien kansanedustajien osuus on kasvanut joka vaalikaudella vuodesta 1996 lähtien. Viime vaalikaudesta kuntapolitiikassa toimivien kansanedustajien määrä nousi 12 henkilöllä.
Eduskuntaan valituista kunnanvaltuutetuista 57 prosenttia on nykyisiä kansanedustajia. Miehiä ja naisia on lähes saman verran, miehiä 49 prosenttia ja naisia 51 prosenttia.
Kunnanvaltuutettu-kansanedustajien keski-ikä on 45,7 vuotta. Nuorin valituista on 24-vuotias Iiris Suomela Tampereelta ja vanhin 72-vuotias Jukka Gustafsson Tampereelta.
Kaiken kaikkiaan eduskuntavaaleissa kunnanvaltuutettuina toimivia ehdokkaita oli mukana 220 eri kunnasta. Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuina toimivia ehdokkaita oli ehdolla Helsingistä, Vantaalta ja Tampereelta.
Uuteen eduskuntaan valitut kunnanvaltuutettuina toimivat kansanedustajat edustavat 79 kuntaa. Eniten kunnanvaltuutettuja on valittu kansanedustajiksi seuraavista kunnista: Helsinki (16), Espoo (11) ja Tampere (10). Edellisiin vaaleihin verrattuna eniten kunnanvaltuutettu-kansanedustajien määrä nousi Helsingissä, kymmenestä 16 henkilöön.
Puolueista eniten kunnanvaltuutettuina toimivia henkilöitä valittiin SDP:n ja kokoomuksen listoilta, molemmista 35 henkilöä. Seuraavaksi eniten kunnanvaltuutettuja, 34 henkilöä, valittiin perussuomalaisten listoilta.
Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 42 toimii myös kotikuntansa luottamustehtävissä valtuuston puheenjohtajana (24) tai varapuheenjohtajana (18) ja 19 hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.
Hallituksen puheenjohtaja valittiin eduskuntaan Joensuusta, Jämsästä, Kankaanpäästä, Kauniaisista, Savonlinnasta, Seinäjoelta, Vaasasta, Vantaalta ja Varkaudesta.
Valtuuston puheenjohtajien osalta määrä on pysynyt saman suuruisena vuoden 2015 eduskuntavaaleihin verrattuna, mutta hallituksen puheenjohtajien määrä on lähes kaksinkertaistunut.
