Verkkouutiset

Kuntaliiton mukaan pienestä hyödystä suuria kustannuksia

Hallitus esittää uutta lakia sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Kuntaliitto kannattaa sähköautoilun lisäämistä liikenteessä, mutta latauspisteitä pitäisi sen mielestä rakentaa tarpeen mukaan.

Lailla pyritään parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia. Laki velvoittaisi kuntia esimerkiksi suunnittelemaan ja rakentamaan sähköautojen latauspisteitä ja latausvalmiuksia.

Säädökset vaikuttaisivat asuinrakennusten osalta kuntien, kuntayhtymien ja niiden tytäryhtiöiden rivitaloihin ja kerrostaloihin ja muiden rakennusten osalta kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.

Hallituksen esityksessä uusi laki tulisi huomattavasti tiukemmaksi kuin EU:n direktiivi vaatii ja aiheuttaisi Kuntaliiton mukaan kunnille lisäkustannuksia ilman mainittavaa hyötyä.

– Pääosa, 80-90 prosenttia, sähköautojen latauksista tehdään kotona ja tarvetta lataukselle muualla tulee vain harvoin. Peruslatauspisteestä saadaan 15-30 minuutin latauksella vain noin 5-10 kilometriä lisää ajoaikaa, joten se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kovin kannattavaa, sanoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Lisää kuntien kustannuksia

Lakiesityksen mukaan vuoden 2025 alkuun mennessä jokaisen yli 20 autopaikan ei-asuinrakennuksen pysäköintialueelle on rakennettava latauspiste kymmeneen prosenttiin autopaikoista. Kunnissa laki koskisi käytännössä kaikkia julkisia rakennuksia.

Peltolan mukaan yksi peruslatauspiste maksaa asennuksineen arviolta 1[nbsp]000-3[nbsp]000 euroa, mutta se voi tulla kalliimmaksikin, jos sähköjärjestelmää on saneerattava. Tarkkaa laskelmaa kunnille koituvista kustannuksista ei ole vielä tehty, mutta summa nousee helposti kymmeniin miljooniin euroihin.

– Kustannussyistä lain myötä pakolliset latauspisteet olisivat todennäköisesti peruslataukseen eli auton yön yli lataamiseen tarkoitettuja Type 2 -standardin mukaisia latauspisteitä. Asiointikäyttöön yksivaihevirralla lataaminen on liian hidasta. Pikalatauspisteeltä saa puolessa tunnissa ajoaikaa tyypillisesti noin sata kilometriä, mutta sellaisen asennushinta voi olla jopa 50[nbsp]000 euroa.

Peltola muistuttaa, että turhiin latauspisteisiin tehtävät investoinnit ovat pois vaikuttavimmista energiainvestoinneista.

– Kuntaliitto ei vastusta latauspisteiden rakentamista, mutta lakiehdotuksen mukaisesti rakennettuna niitä tulee tarpeeseen nähden liikaa ja vääriin paikkoihin. Julkisten latauspisteiden osalta markkinaehtoinen ja tarpeenmukainen rakentaminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Monissa kunnissa latauspisteitä rakennetaan jo osana ilmastotyötä.

Kuntaliitto ehdottaakin paluuta direktiivin minimivaatimuksiin. Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että lain täytäntöönpanossa noudatettaisiin kuntien osalta rahoitusperiaatetta, sillä uudet lakisääteiset tehtävät eivät saisi heikentää kuntien taloudellista asemaa.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 10.3.2020.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)