Suomen suurimman työeläkevakuuttajan Kevan mukaan myös valtiotyöntekijöistä noin joka kolmas eli yhteensä noin 35[nbsp]000 henkilöä [nbsp]eläköityy vuoteen 2030 mennessä.
Arvioidussa kunta-alan eläkepoistumassa on alueellisia eroja. Työntekijöiden ikärakenteen vuoksi vanhuuseläköityminen on pienintä Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, suurinta puolestaan Lapissa ja Kainuussa.
Eläköitymisessä on kuntakoon mukaan eroja siten, että mitä pienempi kunta on kyseessä, sitä suurempi osuus työntekijöistä arviolta jää seuraavan kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkearviot eivät juurikaan vaihtele kuntakoon mukaan.
Ammattiryhmien välillä on isoja eroja. Suurimmat ammattiryhmät hallitsevat lukumääräisessä eläköitymisessä. Kymmenen vuoden aikana arvioidaan eläkkeelle siirtyvän noin 19[nbsp]000 lähihoitajaa, 14[nbsp]000 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä 13[nbsp]000 sairaanhoitajaa.
Vanhuuseläkkeelle jäädään suhteellisesti eniten työuran loppupuolelle sijoittuvissa tehtävissä, esimerkiksi opetusalan johtajien, lastenhoidon johtajien, ylilääkärien ja osastonhoitajien ammattiryhmissä.
Pienintä vanhuuseläköityminen puolestaan on nuorisotyön ohjaajilla ja sairaankuljetuksen ensihoitajilla, yleislääkäreillä ja erikoislääkäreillä, sekä muissa ikäjakaumaltaan hyvin nuorissa ammattiryhmissä.
Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden arvioidaan olevan kaikkein suurinta työn- ja askartelunohjaajilla, maatalouslomittajilla, sosiaalialan hoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla.
Osatyökyvyttömyyseläkkeitä suhteellisesti eniten arvioidaan sosiaalialan hoitajille, kätilöille ja hammashoitajille. Pienimpien työkyvyttömyyseläkealkavuuksien ammattiryhmiä taas ovat peruskoulun ja lukion opettajat sekä luokanopettajat ja lastentarhanopettajat, johtaja-ammatit ja palomiehet.
– Suurissa ammattiryhmissä terveys-, hoiva- ja opetusalalla työntekijävajetta voidaan mitata jo nykyhetkellä tuhansissa työntekijöissä, eikä tilanne tule helpottumaan nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden pohjalta. Alueelliset erot eläköitymisessä ovat suuria. Tilanne on erityisesti hoiva-alalla todella huolestuttava, toteaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Hän pitää välttämättömänä koulutuspaikkojen uudelleenarviointia, työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työkyvyttömyyksien parempaa ennaltaehkäisyä sekä eläkkeellä olevien työelämään osallistumiseen kannustamista.
Kevan tuoreen kuntapäättäjäbarometrin mukaan sopivia hakijoita avoimiin tehtäviin on päättäjien mielestä ollut vaikea saada erityisesti suurimmissa kunnissa.
