Kunnissa ihmetellään hallituksen halua kieltää lailla kokonaisulkoistukset

Hallituksen aie rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksia ja suuria investointeja saa kuntajohtajilta täystyrmäyksen.

Hallituksen aie rajoittaa sote-palveluiden kokonaisulkoistuksia ei saa ymmärrystä kunnista. Kuntasektorilla ihmetellään, miksi kuntien kädet halutaan sitoa nyt määräaikaisella lailla, kun lopputulos kokonaisulkoistuksissa on ollut juuri se mitä kuntakentän mielestä sote-uudistuksellakin haetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti helmikuun alussa, että kuntien sote-ulkoistamisiin tehdään rajoituksia määräaikaisella lailla. Perusteluissa todetaan, että sote-uudistuksen valmistelun aikana kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet ratkaisuja, joiden taustalla on betonoida oman kunnan alueelle nykyiset sote-palvelut tai kasvattaa oman kunnan palveluihin sidottuja voimavaroja. Tämä halutaan nyt estää, jotta tulevaa itsehallintoaluetta ei sidota kunnan aiemmin tekemän ulkoistussopimuksen velvoitteisiin.

Laki halutaan voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka.

Jo sote-palvelunsa ulkoistaneiden kuntien johtajat eivät hallituksen ajatuksenjuoksua ymmärrä.

– Koko sote-uudistus vaikuttaa olevan todellisuudessa vielä todella pitkissä kantimissa. Silti kuntien päätösvaltaa ollaan nyt rajoittamassa. Jos kunnilta kielletään omat ratkaisut, montako vuotta vielä menetetään, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kysyy, ja viittaa tiistaiaamuna Ylen ykkösaamussa haastateltuun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaan (kesk.), joka toivoi työrauhaa sotevalmistelulle.

Mänttä-Vilppulassa sote-palvelut hoidetaan kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisesti omistaman yrityksen kautta. Taidekaupunkinakin tunnetussa Mänttä-Vilppulassa ratkaisuun ollaan oltu tyytyväisiä. Kulut ovat laskeneet ja asiakkaat eli kuntalaiset kiittelevät.

– Pahimmillaan meillä oli vuoden aikana 25 eri ostopalveluhammaslääkäriä, koska hammaslääkärin virkoja ei saatu täytettyä. Nyt kaikki viisi virkaa on täytetty ja jonot on purettu, Sirviö kertoo esimerkinä, miten palvelun paraneminen näkyy kuntalaisille.

Myös Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki on huolissaan hallituksen halusta rajoittaa kuntien oikeutta päättää omista toimistaan. Hän ei ymmärrä, miksi kuntien pitäisi vain olla ja odottaa, että sote joskus valmistuu.

– Silloin on jo liian myöhäistä. Alueille pitäisi antaa itse keinot parhaiden ratkaisujen keksimiseksi, Pienimäki sanoo.

Ähtäri on niin ikään mukana yhteisyrityksessä, josta kunnat omistavat 49 prosenttia ja Pihlajalinna 51 prosenttia. Kuusiolinna Terveys Oy aloitti toimintansa tämän vuoden tammikuussa.

Terveyspalvelualan liiton mukaan kokonaisulkoistusten piirissä on nyt noin 100 000 suomalaista, mikä on alle kaksi prosenttia väestöstä. Kokonaisulkoistussopimusten vuosiliikevaihto on noin 370 miljoonaa euroa per vuosi. Suhteessa kaikkien Suomen kuntien yhteenlaskettuihin sotekustannuksiin tämä on alle kaksi prosenttia. Valtaosa kokonaisulkoistuksen tehneistä kunnista on alle 10 000 asukkaan kuntia.

Kommentit